Blogin aihe?
Jotenkin ajattelin, että kirjoitan kuntokuurista, ja fokusoin itseni siihen. Siksi en ole kirjoittanut, koska arjessa en jaksa joka leuanvedon yritystä ja smoothieaamiaista postata. Sitten ärsyttää, kun en kirjoita, koska tämä on itselle tietynlaista terapiaa.
Nyt pohdin, että phuk it, ei mulla tarvitse olla mitään yhtä ja ainoaa aihetta, kerron sen mitä kuuluu, jotta saan omat ajatukseni jäsennettyä.
Seuraavan vuorossa; kodittomuus.
Etsimme koko ajan uutta kotia, hyvinkin spesifiltä alueelta. Oma koti on myyty, ja vapautuminen sovittu helmikuun loppuun. Tällä hetkellä meillä on siis tasan kuukausi (ja puoli tuntia) aikaa kerätä kimpsut ja kampsut, ja lähteä litomaan. Vaan minne?
Kodin löytäminen on kyllä yksi saakelin savotta. Ei olla nirsoja, mutta meillä on tärkeää tietyt asiat: haluamme tilaa, hyvän sijainnin. Saunasta emme neuvottele, se on oltava. Bonusta on avokeittiö, autotalli ja iso terassi, mutta nämä eivät ole dealbreakereita. Yhdessä tai kahdessa tasossa, ei sen väliä, ja pohdimme jopa mahdollisuutta lähteä kerrostaloon (tosin se ajatus ei ehkä tuntuisi niin hyvältä, jos ulkona ei olisi -20 astessa ja luvassa 20 senttiä lunta).
Tarjouksia on useammastakin kohteesta palloteltu mennen tullen, mutta vielä ei olla päästy sopuun mistään kohteesta. Meillä on ihan terveellinen budjetti alueeseen nähden, mutta olemme myös hyvin tarkkoja omasta rahastamme – me päätämme, mitä olemme valmiita maksamaan. Tietysti myyjällä, ja välittäjällä, on tietty hinta mielessä, mutta me lähdemme tarjouksien tekoon omista lähtökohdistamme. Joko myyjä tulee vastaan, tai sitten on tulematta. Me emme nouse yli oman näkemyksemme, ja tästä pidämme kiinni hyvin vahvasti, jotta voimme olla tyytyväisiä ostokseemme. Meillä ei myöskään ole suurta stressiä asunnon hankinnassa – tietysti haluaisimme omaan kotiin helmikuussa, mutta tarvittaessa lähdemme vaikka vuokralle. Löydämme kyllä meille, ja meidän budjettiimme sopivan asunnon jossain vaiheessa.
Tai sitten meidän äitin sohvalle mahtuu aina.