Anteeksipyytely

Musta tuntuu, että mulla on niiiiiin paljon vielä opittavaa tässä elämässä. Joskus vuosia sitten sitä jotenki ajatteli olevansa niin valmis ja oikeassa ja lähes täydellinen. Ajatteli, että tällä mind setillä mikkään ei riko mua. No rikkopas. Kuinka nuori ja naivi sitä olikaa. Opittavaa on vielä paljon.

Seuraan Facebookissa Hidasta elämää-sivustoa. Sieltä tulee aina ihanan inspiroivia tekstejä ja kuvia vastaan, jotka muistuttaa mua pysymään ”oikealla” polulla. Muistuttaa mua siitä, että on sallittu olla ihminen ja elää elämää just niinku mä elän. Nyt illalla tuli vastaan asioita, joita ei tarvitse pyytää anteeksi. Kopsaan ne tähän:

  1. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi sitä, että rakastat.
  2. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi, että sanot ei.
  3. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi unelmiesi seuraamista.
  4. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi itsesi kanssa viettämääsi aikaa.
  5. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi prioriteettejasi.
  6. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi huonon parisuhteen lopettamista.
  7. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi epätäydellisyyksiäsi.
  8. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi periaatteitasi ja arvojasi.
  9. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi huonoja tanssitaitojasi.
  10. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi, että et tiennyt oikeaa vastausta.
  11. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi korkeita odotuksiasi.
  12. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi jonkun toisen puolesta.
  13. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi totuuden kertomista.

Mä pyytelen aivan liikaa ihmisiltä anteeksi omaa olemassa oloani. Teen sitä koko ajan mielessäni ja käyn läpi tilanteita, joissa olin väärässä, käyttäydyn huonosti, päätinki olla yksin; lähes kaikkea mitä tossa listalla on (#yliajattelijanongelmat). Tajuan sen tietyllä tasolla, ettei mun tarvis, mutta silti mä sitä teen. Siitä tulee aina paha mieli. Tuun tosi surulliseksi siitä ajatuksesta, että ihmiset ei hyväksy mua tällasena kuin mää oon. Teen koko ajan aivotyötä sen eteen etten ajattelis noin. Heti ku näin ton kirjotuksen, päätin kirjottaa tän postauksen ittelleni muistutuksena; ei tarvi pyydellä anteeksi.

Oon jo pidemmän aikaa toitottanu mun ahdistuneelle mielelle, että ei mun tarvi ketään tässä elämässä miellyttää. Pääasia, että oon ite tyytyväinen. Sillon joskus vuosia sitten olin. Tosi tyytyväinen. En tiiä sitte johtuuko se tästä iästä, että näitä asioita käy tosi paljon mielessään läpi vai oonko mää nyt kroonisoitunut yliajattelija, joka ei vaan osaa päästää irti…luultavammin kummatki.

Kohti parempaa mielenterveyttä tässä ollaan kuitenki menossa. Asioiden pitää mennä perseelleen, että ne voi taas olla paremmin. Näin mä aattelen. Nää kokemukset vahvistaa mua ja mä voin, toivottavasti, jonku ajan päästä lukea tätä kirjotusta ja miettiä kuinka hyvin selvisin ja kuinka paljon vahvempi oon henkisesti kaiken tän jälkeen.

Pidän itteäni kuitenkin henkisesti vahvana ihmisenä ja mun ystävät on sanonu samaa. On hieno kumminki huomata, että myös vahvimmilla on ne heikkoudet ja ne hyväksymällä/voittamalla voi tulla vielä vahvemmaksi.

Oon tällä viikolla saanu taas keskustella niin hienojen ihmisten kanssa, että ei tässä nyt oikeasti voi olla ku ilonen siitä, että saa pitää nuita ihmisiä elämässään. Niiltä oppii niin paljon ja niiltä saa niin paljon uusia ajatuksia, että ne on yhtiä aarteita kaikki! Onni on omistaa hyviä ystäviä <3 Pienesti häiritsee käyttää sanaa ”omistaa”, koska enhän mä niitä käytännössä omista, mutta en ossaa käyttää muutakaa sannaa 🙂

Nyt tullee pari postausta ilman kuvia, koska laiskuus. Oon huomannu, että päivittäisten selfien (en ossaa ees kirjottaa tota sannaa monikossa, lol) räpsiminen ei oo mun juttu (niinkö oon jossain muussaki kirjotuksessa todennu), eikä niinkään minkään muunkaan 😀 Voisin toki laittaa jotaki random kuvia tuolta mun luontokuvaus-kansiosta, mutta näh. Jotenki ei vaan tunnu siltä.

Tästä tuli aasinsiltana mieleen, että lissääppä meitsit Snäppiin: saippispas. Sieltä voi kahtella meikätytön arkielämää. Tullee lähes päivittäin jotaki sinne julkastua enemmän tai vähemmän järkevää 😀

Annetaan itsellemme anteeksi ja eletään onnellista elämää <3 Mä alan nyt nukkuun (kirjotan tätä klo 23), huomenna on jänskä päivä tiiossa. Kirjotan siitä ehkispehkis jossain vaiheessa 🙂 Pus <3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *