Kulkukoira venyttely

Aamuni onnellisuus maisema. 

Äärimmäisyys takoo päässä. Tekis mieli kirjottaa, maidosta (josta tas luin netistä vaikka mitä), sokerista (johon tunnen hirveetä himoa), raakaruokailusta (josta luin kanssa netistä ja tajusin miten monimutkaista koko syöminen on), eläimistä (joiden takia itken joka päivä), syömisestä (joka ois tän blogin juttu), kodeista joissa olen asunut (Paul Austerin innoittamana) sekä mielenvikaisuudestani (pikkuhiljaa vähentämästäni lääkityksestä ja sen vaikutuksista jotka ovat nyt täällä). Mutta työpäiväni jatkuu yhä ja saan olla tässä vaan hetken.

Olen Uskomaton Sokeri: olen pysynyt Sokerittomanamaidottomanavehnättömänä jo kuusi kokonaista päivää! Kiitos varmasti tämän blogin. Seikkailija söi eilen vieressäni irtokarkkeja (suurin himoni kohde!) enkä edes yrittänyt työntää nenääni hänen suuhunsa. Edes yksi pieni nuuhkaisu? pliiiz… kuitenkin pitää elää hetkessä ja muistaa se, kuka olen. Sairas Sokeri tässä!

Riisiproteiinin maku on alkanut tuntumaan pahalta. varmaan siksi, että tungen sitä kaikkialle. Aamulla sitä meni soijajugurtiin.

Muuten söin tänään kukkakaalikeittoa (jossa myös linssejä ja porkkanaa), riisikakkuja avocadolla, tämän verigreipin ja kaurapuuroa (siinäkin riisiprotskua) mustikoilla. Aion vielä syödä lisää.

Ainiin. Olen ollut terve koko tämän projektini ajan. nenä vuotaa vähän mutta olen pystynyt tekemään aktiviteetteja, jotka ovat aiemmin saaneet viluiseksi: nyrkkeily, astanga-jooga, 2 x sauna ja järvi. Voi olla placeboo. Äsken venyttelin melkein tunnin. En tiedä tuliko siitä mitään kun kulkukoira sopii kaikkialle <3