Luulosairas Sokeri?

Pahinta mitä tiedän on se, kun tuntee ihmisten ympärillä ajattelevan ”toi on luulosairas!”. Mistä sellaista voi ikinä saada selville? Olen nyt ollut kohta kaksi vuotta puolikuntoinen ja se tietysti tarkoittaa sitä, että myös puhun asiasta aika paljon. Kymmenen päivän loma teki todella hyvää ja sain burn-outin aiheuttaman paineen rintani kohdalta pois. Olin myös omituisen terve. Urheilin pitkästä aikaa aktiivisesti. Suht kevyesti mutta paljon. Maanantaina palasin töihin ja Pam! Niin tutut oireet alkoivat: pääkipu (jota on jokatapauksessa lähes joka päivä), vilun väreet ja mikä selkein muutos olemuksessa, vatsa totaalisen sekaisin. Ravaamista vessassa. Lähdin töistä muutamaa tuntia aikaisemmin, kotiin nukkumaan kipujani pois. Tuli vahva tunne siitä, että työpaikkani ilmassa on jotakin minulle sopimatonta. Varasin ajan lääkärille. On inhottavaa ajatella samalla kun kertoo oireista ja ajatuksistaan, kuinka lääkäri suhtautuu niinkuin johonkin luulosairaaseen. Ja suhtautuminen on usein tuollaista kun puhutaan sairastuttavista tekijöistä, jotka ovat ”näkymättömiä”. Myönnän kyllä itsekin, että mielen ja kehon yhteispeli on hyvin salaperäistä ja hankalasti ymmärrettävää… ja tietysti toivon, ettei minulle ole muodostunut yliherkkyyttä maalausaineille (joita kauppamme myy ja itse käytän sellaisia joskus intohimo ammatissani) ja mikä vielä pahempaa: homevammaa. Olen kyllä huomannut parin kuluneen vuoden aikana herkistyneeni monille voimakkaille tuoksuille. Voin huonosti jos toisilla on hajusteita, jos joku polttaa tupakkaa tai jos haistan alkoholia. En pysty käymään Tampereen Taidemuseossa enkä Sara Hildenillä (selkeitä homepesiä joissa meinaan tukehtua). Olen miettinyt paikkoja joissa olen asunut tai opiskellut ja koittanut selvittää olenko altistunut homeelle? Vai olenko vain niin stressaantunut että jo pelkkä meneminen töihin saa kaiken kehossa ihan sekaisin. Jokatapauksessa, tämä viikko sairaslomalla ja ensi viikolla kahdeksi päiväksi altistumaan työpaikan ilmaan ja ke-aamuna verikokeisiin yms jos näkyisi jotakin (ahdistaa todella paljon jo valmiiksi päänsärkyisenä siinä tilassa). En suoraan sanottuna tajunnut paljoakaan siitä, mitä lääkäri puhui. Mutta kuulemma oireeni viittaisivat ennemmin huonoon sisäilmaan kuin herkistymiseen esim akrylaatteihin. Testeissä voidaan todeta jotakin tai sitten ei, ja vaikka testit eivät kertoisi mitään, voin jokatapauksessa sairastua työpaikkani ilmasta. Ihanaa epävarmuuden epävarmuutta. Onneksi lopetan kyseisessä paikassa heinäkuun jälkeen joten helpottavaa on, että pääsen tilasta pian pois. Lääkäri oli sieltä mieltä, että tila tulee tutkia ihan jo tulevien työntekijöiden vuoksi. Yksi tuuraajakin nimittäin saa tilassa oireita. Ja olisihan se mahtavaa, että kahden vuoden sairasteluni vihdoin loppuisi ihan vaan sillä että en enää mene kyseiseen tilaan. Olen kuitenkin ollut siellä töissä juurikin sairasteluaikani.