Ulos tulo

Illalla alkoi kamalat kivut. Makasin sohvalla ja makasin lattialla. Otin ensin vain Panadolia, mutta kipujen ollessa niin kamalat, otin Buranaa. Toisella puolella mahaa pidin jääpalapussia, toisella kauratyynyä. Jossain vaiheessa hypin tasajalkaa josko se auttaisi, auttoi vähän! Kuitenkin päädyin kitumaan sohvalle ja painoin kylmäpussia mahaa vasten. Jossain vaiheessa nukahdin. Kun heräsin, en ollut enää juuri kipeä, ja menin vessaan. Kuulin ison plumpsahduksen. Koska olo oli vain tokkurainen, ongin plumpsahduksen. Siinä se lepäsi, pääsääntöisesti se pikkurillin kokoinen möykky oli varmasti istukkaa. Jos olet katsonut Stranger Thingsiä, (SPOILER ALERT) se muistutti siltä, mitä sen pikkupojan nenästä tulee joskus.

Mietin mitä teen sille. En halunnut vetää sitä vessasta alas. Mies ei pitänyt hulluna kun sanoin että haluan haudata sen. Käärin sen nenäliinaan, suljin siihen pissanöytepurkkiin, jota nyt en koskaan täytä, köörin folioon, ja nostin parvekkeelle.

Nyt olo on aika normaali. Vuodan jonkin verran. Mietin mitä teen parvekkeen möykylle. Ihan sairasta.

Mietin kenelle kerron? Kerronko ystävälle, joka synnyttää tässä kuussa? Kerronko äidille ja siskolle? Kerronko jos kysytään? Samalla paljastan, että yritämme. Auttaako kertominen oloani, keskenmeno on kuitenkin NIIN yleistä. En tiedä. Ainakaan kenekään työpäivää en lähde häiritsemään keskenmenoviestillä. Mietin että tietääkö sisko, koska kysyi jotain makua ihmetellessä olenko raskaana…