Arjen paluu

Takaisin töihin. Se meni yllättävän kivuttomasti. Parin päivän poissaolon aikana oli taas aivan riittävästi tulipaloja, joihin tarttua. Ehkä arki hoitaa. Valehtelin sujuvasti kuumeesta.

Kateudelta ei tänäänkään vältytty. Raskausmahojen sijaan näin lounasaikaan niin monta kärryä ja vauvaa kyydissä. Kotimatkalla olin törmätä laatikkopöyräkuormalliseen lapsia. Kuulin myös, että vanha tuttu saa vauvan, ja sepäs se sitten kirpaisi. Koko työpäivänä en itkenyt. Lounaalta pois kävellessä aurinkolasipäinen vauva tapitti kun kävelin sen kärryjen perästä. Oikeasti tyyppi saattoi nukkua, koska aurinkolasit 🙂

Kotimatkalla hain pienen pienen rasian, jonne aion laittaa ne Starger Things-matskut. Hellyin, ja ostin pitsinauhaa ja pehmustin rasian pumpulilla. Sairasta – en tiedä.

Yleisfiilis: itkuherkkyys korkea, mutta olo semireipas. Haikeuden tunne ja kateus on nyt ehkä ne kopan päällimmäiset. Jotenkin sellainen olo, että kauankohan tässä on oikeus rypeä?