Eka kunnallinen ultra

 

 

Tänään 13+1.

Eilen aamulla meillä oli ensimmäinen virallinen ultra. Heräsin jo neljältä vatvomaan asiaa, kun jännitti niin paljon. Miestä ei jännittänyt sitten yhtään. Ultraan matkaamista häiritsivät yllättävät asfalttityöt, tyhjentynyt auton kumi sekä pyörän mukaanottaminen. Paikalle päästiin muutamaa minuuttia ennen. Odotusaulassa oli kaksi muuta nuorta paria varmaankiin samalla asialla kuin me.

Ultratäti oli hurmaava ja vauvalla näytti olevan kaikki hyvin, syke oli hyvä ja siitäkin saimme kuulla otteen. Olin jotenkin hämmentynyt ja aluksi hytkyin ilosta ja tuli vähän tippa linssiin. Loppupäivän ultran jälkeen oli niin iloinen ja tyytyväinen. Töissäkin sujui kuin tanssi, toistaiseksi.

Voi että mikä helpotus pyyhki ylitseni. Nyt vaan pitäisi jaksaa töissä käydä. Murheet ovat nyt kyllä onneksi vähän vaimentuneet. Maalisvauvaa odotellessa. ❤️