Mielenrauhaa

En oikein ole uskaltanut kirjoittaa. Päätin olla stressaamatta vuodosta. Verta tuli tasan kerran ja loppuviikonlopun tuli vain vaaleanruskeaa. Yritin kuitenkin päästä neuvolan kautta ultraan, koska vasen olkapääni oli oudon kipeä koko sunnuntain ja esti makaamisen sillä kyljellä. Neuvolasta minun käskettiin mennä terveyskeskuksen päivystykseen, ja siellä pääsisi hoitajalle, joka päättää pääseekö lääkärille. Lääkäri sitten päättää, tekeekö lähetteen ultraan. Koska kipuja ei ollut, ajattelin että pitäkää tunkkinne.

Kuitenkin kohdun tilanne kiinnosti sen verran, että maltoin varata alkuraskauden ultraan ajan edullisesta yksityisestä neuvolasta. Tämä aika oli vajaa kaksi viikkoa sitten. Aika oli työpäivän lopussa, ja koko työpäivän ahdistelin että tänään saan tuomioni. Ultraukseen tuli mies mukaan, ja hän oli tosi rauhallinen kun mentiin sinne. Ultra tehtiinkiin mahan päältä, silloin viikot 8+6. Siellä näkyi yksi sikiö ja syke. Kuulemma se liikkuikin hyvin, mutta itse vain hytkyin jossain kyyneleiden ja hämmennyksen rajamailla. Siellä hän oli <3 Sikiön mitat vastasivat 9+1 raskauden kestoksi.

Ultran jälkeen minulla viikon päästä hiukan vaaleanpunaista pyyhittäessä, mutta kun oireita on muuten ollut, päätin että tämä on normaalia ja sille ei nyt löydy syytä. Otetaan vain rauhallisesti,niin henkisesti kuin fyysisesti. Tällä hetkellä harmittaa oma syöminen, joka on naurettavalla tasolla. Tällä viikolla oli luojan lykky, että älysin ostaa mustaherukoita pakkaseen. Edes jotain terveellistä on tullut mussutettua. Muuten vain kiinnostavat makaaminen, päiväunet ja kaikki mahdollinen tekemättömyys. 

Vielä kaksi viikkoa ekaan viralliseen ultraan. Aika kuluu niin hitaasti. Tänään kait nyt sitten 10+5 neuvolan mukaan. Ultran mukaan 11+0!!!