Luulen, että blogeissa pyörii moni, joka on hyvä kirjoittamaan ja miettii, saisiko siitä jotain muutakin kuin harrastuksen. Tai kenties täällä on joku, joka on unelmissaan uutistenlukija tai vaikkapa muotilehden päätoimittaja. Joku voi olla vain kiinnostunut yhteiskunnasta ja oikeastaan vähän kaikesta, eikä tiedä oikein, minne hakisi opiskelemaan. Mulla on teille kaikille vastaus: journalistiikan ja viestinnän opiskelu Tampereen yliopistossa. 

Viime vuonna näihin aikoihin pistin Googlen näyttämään parastaan ja koetin löytää kokemuksia journalistiikan ja viestinnän opiskelusta. Turhaan. Siksi päätin kirjoittaa infopaketin kaikille, jota tämän alan opiskelu kiinnostaa. 

Oma tieni opiskelupaikkaan

Olin lukiossa kiinnostunut vähän kaikesta: yhteiskuntaoppi oli mielenkiintoista, samoin psykologia ja englanti. Lukujärjestyksessä mulla oli kaikki mahdolliset kuviksen kurssit, ja jossain vaiheessa unelmani olikin Taideteollinen korkeakoulu. Lukion toisella luokalla löysin jostain pienen jutun viestinnän opiskelusta. Abivuonna hainkin sitten Helsingin yliopistoon viestintää opiskelemaan, mutta luin kokoajan puoliteholla enkä yrittänyt tarpeeksi. Välivuoteni työskentelin ja mietin, haenko uudestaan samaan paikkaan, vai kertoiko innoton asenteeni siitä, ettei paikka olisi mulle tarpeeksi mielenkiintoinen. Ehdin siinä syksyllä käydä myös Haaga-Helian journalismin kokeissa, mutta niissäkin taisin luovuttaa kokeen aikana.

 Jossain vaiheessa löysin journalistiikan ja viestinnän opiskelusta Tampereen yliopistolla esittelyn. Kaikki vaikutti mielenkiintoiselta ja juuri mulle sopivalta! Olin innoissani. Sitten realiteetit iski kovaa, kun näin hakijamäärät ja kylmän tilastotiedon: hakijoita 1184, hyväksyttyjä 39. Luotettava lähteeni Suomi24 kertoi, että tutun tutun tuttu hakee nyt viidettä kertaa ja koe on kamala ja sinne ei pääse kukaan ja älä edes yritä ja ala ei edes työllistä. Mä päätin kuitenkin uhmata tilastoja ja lannistamispuhetta ja yrittää parhaani. 

Kevään 2014 yhteishakuun laitoin lopulta 5 hakukohdetta: Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän, Helsingin yliopiston viestinnän, Vaasan yliopiston VINEn (viestintä, nykysuomi ja englanti), Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän ja Metropolian digitaalisen viestinnän. Kevät ei siis ollut mikään helppo, mutta onneksi se tuotti myös tulosta ja pääsin sisään kolmeen hakukohteistani, joista yksi oli ykkösvaihtoehtoni Tampereen yliopisto. Kun tieto sisäänpääsystä tuli, teki mieli kiljua ja nauraa ja itkeä ja huutaa samaan aikaan. 

Pääsykokeisiin valmistautuminen

Tampereen journalistiikkaan ja viestintään sekä Helsingin viestintään oli ja on tänäkin vuonna sama kirja, Janne Seppäsen ja Esa Väliverrosen Mediayhteiskunta. Sen lisäksi Tampereelle on artikkelikokoelma, joka oli viime vuonna 5 artikkelia, ja Helsinkiin yksi englanninkielinen artikkeli. Samalla Seppäsen ja Väliverrosen kirjalla haetaan myös Jyväskylän journalistiikkaan.

Mediayhteiskunta on kirjana oikeasti mielenkiintoinen. Siinä on suhteellisen ajankohtaisia esimerkkejä(kirja ilmestynyt 2012), ja toisaalta kirjassa olevia juttuja on helppo soveltaa juuri nyt ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjan aiheita ovat esimerkiksi median valta, sosiaalinen media, vuorovaikutus, mediatyöläiset ja mediatalous. Olin jo lukenut kirjaa jonkin verran edellisenä vuotena Helsingin kokeisiin, joten en joutunut aloittamaan ihan tyhjästä. Tampereelle lisäksi luettavat 5 artikkelia olivat osa mielenkiintoisia ja suhteellisen helppolukuisia, ja sitten osa vaikeaselkoista, esimerkiksi yksi artikkeli teatterillisuudesta tuotti tuskaa ja unettomia öitä. 

Valmennuskursseja journalistiikkaan ja viestintään järjestettiin ainakin viimevuonna vaan Tampereella, ja itse olen kotoisin pääkaupunkiseudulta, joten en osallistunut kurssille. Päätin kuitenkin tilata Eximian itseopiskelumateriaalit. Lisäksi kävin Tampereen journalistiikan ja viestinnän ainejärjestö Vostokin valmennuspäivässä. Se järjestetään tänäkin vuonna, joten jos olet hakemassa tänne, suosittelen sitä tosi paljon. Etenkin, jos lukee yksin, eikä tunne ketään muuta, joka lukisi samoja materiaaleja, käy lukeminen aika yksinäiseksi. Valmennus järjestetään 10.4. Tässä päivän facebook-tapahtuma.

Valmennuspäivä auttoi mua siinä, että pystyin jakamaan ajatuksia teksteistä ja sain apua juttuihin, mitä en ihan ymmärtänyt. Lisäksi kun noi pääsykoemateriaalit on aika tulkinnanvaraisia, niin joku muu voi ajatella saman asian ihan erilailla kun sä. Valmennuspäivän pitää aina sen vuoden fuksit, koska meillä on se viimeisein pääsykoetieto. Mua auttoi myös paljon siinä ”en kuitenkaan pääse sisään”-pääsykoestressissä nähdä niitä opiskelijoita, koska tuli sellanen olo, että nääkin on päässyt, miksen mäkin. Ne ei ollut kukaan mitään hulluja, 12 tuntia päivässä lukeneita äikkäneroja, vaan ihan normaaleja ihmisiä. Pääsykokeeseen oli helpompaa mennä rauhallisella mielellä, kun ei ajatellut, että pitää olla joku yli-ihminen pärjätääkseen kokeessa. 

Jotain vinkkejä lukemiseen: 

• Ota rauhassa. Koe on todella soveltava, joten lukemansa pitää oikeasti ymmärtää eikä vain muistaa nippelitietoa ulkoa. Ei siis se määrä, vaan laatu. 
• Hyödynnä ”tyhjä aika”, kuten bussissa istuminen tai kauppajonot. Lataa puhelimeesi flash card -sovellus, jonka avulla voit testata esimerkiksi tutkijoiden nimien muistamista. 
• Kirjoita paljon. Kokeessa kirjoitetaan esseitä ja viime vuonna oli yksi uutisanalyysikin, joten on hyvä, jos kirjoittamista on harjoitellut etukäteen. Kirjoita muistiinpanot teksteistä omin sanoin, tee itsellesi harjoituskysymyksiä. 

Pääsykokeet

Pääsykoepäivän koittaessa toukokuussa koin olevani hyvin valmistautunut. Silti Tampereen yliopiston kiviseen aulaan astuessa olo oli epävarma, ja väenpaljoutta katsoessa pieni paniikki alkoi iskeä. Koetin kuitenkin ottaa rauhassa, hengittää syvään ja saada aivoistani kaiken oppimani ulos niille papereille. 

Koe oli todella soveltava. Kysymyksissä yhdisteltiin artikkelien tietoa, analysoitiin Paavo Arhinmäen pronssijuhlasekoilujen uutisointia ja piirrettiin kuvitus artikkeliin. Koe koostui A ja B-osista, joista ensimmäisessä testattiin Mediayhteiskunta-kirjan osaamista 50 sanan selityksillä. A-osasta puolelta parhaiten suoriutuneelta tarkastetaan myös B-osa. Jos ei siis osaa kirjan asioita tarpeeksi hyvin, tippuu heti pois. B-osa koostui niistä soveltavista kysymyksistä artikkelien tietojen pohjalta. 

Tampereen koe oli kyllä siitä ikävä, että sieltä kävelin ulos täyden epätietoisuuden olossa. Muistan, kun soitin aulassa poikaystävälleni kertoakseni, miten koe meni, enkä osannut edes sanoa, menikö se hyvin vai huonosti. Osasin kyllä vastata kaikkeen, mutta kun kyseessä on niin soveltava koe, oli vaikea arvioida, osasiko soveltaa tietoa oikein. Kaikista muista viidestä pääsykokeesta joissa kävin, osasin paljon paremmin sanoa, miten suoriuduin. 

Kävin tosiaan Tampereen kokeen jälkeen vielä viidessä kokeessa. Niistä varmaan erikoisin oli Metropolian digitaalisen viestinnän koe, jossa koodattiin nettisivut. Sinnekin pääsin sisään, joka oli kyllä tosi iso yllätys. En ollut nimittäin koodannut riviäkään ennen koetta. Myös Jyväskylän yhteisöviestinnän kokeet erottuivat muista kokeista. Ne olivat nimittäin kokonaan suulliset, eikä mitään pääsykoemateriaalia ollut. Jos joku haluaa lisätietoa joistain näistä kokeista, niin kysykää ihmeessä! 

Opiskelu Tampereen yliopistossa

Olen viihtynyt Tampereella tosi hyvin. Kaupunki on mielestäni just sellainen sopivan kokoinen: ei mikään pieni tuppukylä, mutta kuitenkin keskustassa voi liikkua hyvin kävellen kaikkialle. Menoa ja bileitäkin riittää! Ainejärjestömme on aktiivinen järjestämään kaikenlaista bileistä leffailtoihin, joten kavereita saa kyllä helposti. Heti fuksiviikoista lähtien kyllä on huomannut, että tosi samankaltaista porukkaa on opiskelijakavereina ja meillä on ihan huippuporukkaa 🙂 

Journalistiikan aineopinnot ovat kivan käytännönläheisiä. Kursseilla pääsee oikeasti haastattelemaan, kirjoittamaan ja tekemään asioita. Toisena vuotena tehdään lehteä, radiota ja telkkaria. Luentosarjatkin on olleet lähes kaikki tosi mielenkiintoisia. Niiden aiheet ovat olleet aika samoja kuin Mediayhteiskunnassa. Esimerkiksi tällä hetkellä käyn kursseja journalismin oikeus ja etiikka sekä journalismiprofessio ja julkisuus. 

Olen myös tykännyt paljon siitä, kuinka hyvät mahdollisuudet täällä yliopistolla on opiskella kaikkea muutakin. Sivuaineen valintaan on niin monta mahdollisuutta, ja sen avulla voi vähän erikoistua ja suuntautua erilaisiin tehtäviin. Itse olen nyt lukenut muutaman kurssin interaktiivisen median opintoja, eli esimerkisi opetellut kunnolla sitä koodaamista. Monet lukevat myös esimerkiksi kauppiksen kursseja, politiikan tutkimusta ja sosiaalitieteitä. Mahdollisuuksia on monia, eikä meitä oikeastaan tuputeta ottamaan mitään tiettyjä valinnaisia. Toimittajan kun kannattaa olla kaikesta kiinnostunut ja loputtoman utelias. 

Itse en vielä tiedä, tuleeko musta edes toimittajaa ”isona”, mutta tiedän ainakin, että viestintäala on se mun juttu. Mua kiinnostaa myös tiedotuspuoli, vaikka jonkun yrityksen viestintäosastolla tai viestintätoimistossa työskentely. Käytiin tuossa pari viikkoa sitten ekskursiolla tutustumassa siihen puoleen, ja vaikutti ihan hurjan mielenkiintoiselta. Toisaalta unelmatyöpaikkani on myös aikakauslehti. 

Olen ollut niin iloinen siitä, että uskalsin hakea tänne täysillä, tein töitä opiskelupaikkani eteen ja voitin ne omat (ja muiden) luulot. Tilastoja tuijottamaan ei kannata jäädä. Aina sinne joku pääsee sisään, ja se voi ihan yhtä hyvin olla just sä. 

EDIT 10.4: Vostokin itseopiskelumateriaalit saatavilla!

Mun ainejärjestö, eli Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän ainejärjestö Vostok, tarjoaa kattavaa itseopiskelupakettia huokeaan 20€ hintaan! 

Jos vertaa vaikka Eximian matskuihin mitkä mulla oli, niin nää on melkeen ilmaset:D Eximian itseopiskelupaketti maksoi nimittäin 150€. 

Meidän itseopiskelupakettiin kuuluu tiivistelmät kaikista pääsykoemateriaaleista (Mediayhteiskunta -kirja ja 4 artikkelia), harjoitustehtäviä sekä vinkkejä valintakokeeseen ja siihen valmistautumiseen. Materiaalit on tehnyt me journalistiikan ja viestinnän opiskelijat.

Paketti maksaa 20€, ja sen saa sähköpostiin yhtenä tiedostona, kun maksu on suoritettu. Jos haluat tilata itseopiskelumateriaalin, laita sähköposti osoitteeseen varpula.salla.m@student.uta.fi , niin sinulle lähetetään maksuohjeet ! https://vostokry.wordpress.com/vostokin-valmennuspaiva/

EDIT 15.3.2016: Koska näyttää siltä, että tämä postaus löytyy yhä googlaamalla journalistiikan opiskelua, niin tässä myös tämän vuoden valmennuspäivien Facebook-tapahtumaan linkki: https://www.facebook.com/events/1552825628374410/

Sieltä löytyy ohjeet myös itseopiskelupaketin tilaamiseen! Tsemppiä kaikille kokeisiin lukeville 🙂