1. Tiedät että avun pyytäminen ei ole heikkouden merkki.

Päinvastoin; se osoittaa vahvuutta, jos uskaltaa hakea ja ottaa vastaan apua. Kulttuurimme korostaa voimakkaasti yksin pärjäämistä ja sinnittelyä avun pyytämisen ja heikkouksien näyttämisen sijaan. Kukaan meistä ei pärjää yksin ja on aina olemassa joku, jonka puoleen kääntyä, kun oma jaksaminen on koetuksella. Lisäksi rehellinen kommunikointi ihmisten kanssa lisää sinun ja kanssasi vuorovaikutuksessa olevien ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa luottamusta välillänne. Kun osoitat muille olevasi avoin ja aito, ihmiset uskaltavat olla sitä myös seurassasi; hyvinä ja huonoina hetkinä!

2. Otat vastuuta tekemisistäsi.

Ymmärrät syy-seuraussuhteita, ja osaat nähdä tekojesi ja sanojesi vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Et etsi automaattisesti syitä muista ihmisistä tai ympäröivistä olosuhteista jos jokin asia menee pieleen, vaan katsot ensiksi siihen kuuluisaan peiliin. Ja mikä tärkeintä; et pelkää epäonnistumisia ja virheitä, vaan tiedät että niitä sattuu kaikille ja niistä kuuluu ottaa opiksi, ei soimata tai moittia itseään. Osaat myös pyytää ja antaa anteeksi tarvittaessa ja ottaa puheeksi vaikeita ja epämukaviakin asioita edistääksesi itsesi ja muiden hyvinvointia.

3. Muiden ihmisten mielipiteet sinusta eivät vaikuta sinuun yhtä voimakkaasti.

Ymmärrät, että vaikka miten päin olisit ja pyrkisit miellyttämään kaikkia (joka ei tietenkään ole edes mahdollistakaan!) et ole koskaan kaikkien kuppi teetä, ja se on ok! Kaikki ihmiset eivät pidä sinusta, ja sinun ei tarvitse pitää kaikista; näin vaan on ja sitä ei tarvitse nähdä negatiivisena asiana. Jos aina murehdit ja ylianalysoit jatkuvasti sitä mitä muut sinusta mahtavat puhua tai ajatella, saat jatkaa sitä loputtomiin tuloksetta. Mieli on nimittäin mestari keksimään kaikenlaisia skenaarioita ja draamaa, jotka ovat kaukana todellisuudesta. Uskallat myös olla oma itsesi silläkin uhalla, että joku ei ehkä pidä, tai ymmärrä tapaasi elää ja olla. Jos olet aina huolissasi siitä mitä muut ajattelevat, ja mikäli asetat enemmän arvoa tälle kuin omalle mielipiteellesi, asetat onnellisuutesi toisten ihmisten käsiin.

4. Priorisoit oman hyvinvointisi yhä useammin.

Ja tiedostat millä tavoin voit tukea omaa jaksamista ja hyvinvointiasi. Osaat vetää terveet rajat, ja sanoa välillä ei. Kuuntelet kehoasi, etkä syyllistä itseäsi levosta. Tunnistat haitallisia ajatus- ja käytösmalleja itsessäsi ja muissa; kehität itseäsi ja osaat lempeän jämäkästi kertoa muille, mikäli olet kokenut jonkin asian loukkaavaksi tai vääräksi. Olet armollisempi itsellesi, ja täydellisyyden tavoittelu on jäänyt vähemmälle.

5. Ymmärrät että elämä ja ihmisenä kasvaminen ei ole suoritus vaan matka, jonka aikana on tarkoitus nauttia ja pitää hauskaa!

Et suorita aamujoogaa ja meditaatiota hampaat irvessä, koska niin henkisesti kypsien ihmisten ”kuuluu” tehdä. Sinun elämääsi ei ole onneksi kukaan käsikirjoittanut etukäteen, ja päättänyt mitä juuri sinun kuuluu milloinkin tehdä; siihen löydät vastauksen vain kääntymällä sisäänpäin ja pysähtymällä itsesi äärelle. Et myöskään vertaa itseäsi muihin, sillä et voi koskaan tietää minkälaisen matkan joku toinen on kulkenut päästäkseen tähän pisteeseen, jossa hän nyt on. Ymmärrät, että sinun kokemuksesi ovat muokanneet sinusta juuri sen, joka tänään olet ja näin ollen toisiin vertaaminen ei päde.

6. Osaat välillä nauraa epävarmuudellesi ja surkeille sattumuksille.

Vaikeatkin asiat on helppo kohdata huumorin kautta ja pieni pilke silmäkulmassa. Me suomalaiset olemme kamalan vakavaa sakkia, eikä siihen tarvitse kaukaa hakea syyllistä; riittää kun katsoo marraskuussa ulos ikkunasta! Mutta eipä harmaudelle ja vesisateelle mitään voi, eikä sitä kannata sen enempää märehtiä; aurinko tulee ennen pitkää esiin pilvien takaa. Aina.

Kuva: Milla Grönman