Asiat, jotka sinun kannattaa tietää stressistä
Jokainen meistä tietää miltä stressi ja stressaaminen tuntuu; kehon ja mielen valtaa epämukava, jännittävä tai ahdistava olotila. Mutta mitä stressi oikeastaan on? Mitä kehossamme tapahtuu kun stressaamme?
Stressi on kehon luonnollinen reaktio vaativaan tilanteeseen ja muutokseen; joko positiiviseen tai negatiiviseen. Stressireaktio on automaattinen, ja sen tarkoitus on auttaa meitä toimimaan tilanteessa, jonka koemme uhkaavaksi. Stressi on myös hyvin yksilöllinen kokemus; toiselle hyvin pelottava ja ahdistava tilanne voi olla jollekin mielenkiintoinen haaste.
Stressaavassa tilanteessa viritymme eräänlaiseen valmiustilaan; osa hermoston toiminnasta kiihtyy, ja stressihormoneja alkaa erittyä. Tämä tuntuu kehossa esimerkiksi kohonneena sykkeenä, käsien tärinänä ja hikoiluna. Nämä ovat täysin luonnollisia reaktioita, ja stressi sopivissa määrin buustaa suorituskykyämme ja saa meidät ylittämään itsemme, joka taas puolestaan tuottaa positiivisia onnistumisen kokemuksia. Tällainen sopiva stressi yleensä purkautuu sitä mukaa kun sitä aiheuttanut tilanne menee ohi, se ei siis aiheuta kehoon ja mieleen haittaa.
Mutta milloin stressi sitten muuttuu haitalliseksi? Kun se kestää liian pitkään, ja palautuminen ei käynnisty.
Hermosto on vastuussa stressireaktiosta. Sen toimintaa voi ajatella keinulautana; se keinuu kiihdyttävän sympaattisen hermoston ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston välillä ja kun ne ovat tasapainossa, ihminen voi hyvin. Mutta joskus ns. ” taistele- tai pakene”- hermosto, eli parasympaattinen hermosto saa ylivallan ja tämä tila jää päälle, jolloin puhutaan pitkittyneestä stressistä. Myös psyykkinen trauma voi aiheuttaa hermoston epätasapainotilan.
Pitkään kestäneen stressin vaikutuksia:
– matala-asteinen tulehdustila kehossa; immuunijärjestelmä heikkenee, jolloin sairastut helpommin
– kipuja, särkyjä ja kolotuksia, joille ei löydy elimellistä syytä
– uniongelmat
– keskittymisvaikeudet
– ahdistuneisuus, itkuisuus
– masennus
Palautuminen on stressin vastavoima. Jokainen meistä on saanut palautumisen taidon synnyinlahjana, mutta se on helppo kadottaa kiireeseen ja nopeatempoiseen arkeen, jota elämme. Palautumista ajatellen on tärkeä muistaa, että keho ja mieli eivät ole erillisiä toisistaan. Tämän voit esimerkiksi havaita tunnereaktion tuntumisena kehossa; ahdistus voi tuntua konkreettisena puristavana tunteena rinnassa, tai näkymättömänä kuormana selässä. Juuri tämä kehon ja mielen yhteys on avain palautumiseen ja rentoutumiseen.
Jo pelkästään tietoinen uloshengitys aktivoi vagushermon, joka on avainasemassa rentoutumista ja palautumista ajatellen. Vagus- eli kiertäjähermo on niin upea ja mielenkiintoinen asia, että se vaatii kuitenkin oman blogipostauksensa, joten ei siitä tällä kertaa enempää!
Palaudumme jonkin verran tiedostamattamme syvän unen aikana, mutta se ei yksinään riitä. Meidän on myös tietoisesti levättävä ja käynnistettävä palautuminen esimerkiksi rentoutusharjoitusten ja tietoisuustaitojen harjoittamisen avulla. Myös lempeä liikunta aktivoi parasympaattista hermostoa, joka vastaa palautumisesta.
Voimme myös opettaa elimistöämme käsittelemään haasteita ja vaativia tilanteita, eli vahvistamaan resilienssiämme. Resilienssi tarkoittaa kykyä toipua, sekä ottaa vastaan ja käsitellä erilaisia muutoksia, vastoinkäymisiä ja odottamattomia tilanteita elämässä.
Ei ole realistista pyrkiä kohti täysin stressitöntä ja muutoksista vapaata elämää. Sen sijaan on järkevämpää oppia hyväksymään elämä sellaisena kuin se ilmenee, ja opettaa itsensä käsittelemään näitä tilanteita vaivattomammin.
Seuraavan kerran kun kohtaat stressaavan tilanteen, kokeile tätä seuraavaa yksinkertaista kikkaa, joka oikeasti toimii:
Hengitä syvään nenän kautta sisään, aivan vatsan alaosaan saakka. Pidätä sitten hengitystä hetki. Puhalla rauhallisesti suun kautta hitaasti ulos pienen vasteen kanssa, niin ettet puhahda kaikkea ilmaa kerralla ulos. Tämän jälkeen anna hengityksen palautua jälleen rauhalliseen, luonnolliseen rytmiinsä.
Tämä tekniikka pysäyttää välittömästi stressireaktion aikaansaaman fysiologisen reaktion. Se on ikään kuin jarru, jota painat ja estät reaktiota etenemästä pidemmälle. Harjoitus viestittää keholle ”rauhoitu, ei ole mitään hätää”, ja tiedostat että välitöntä reaktiota ei tarvita. Näin sinulle jää tyyni valppaus ja rauhallisuus toimia viisaammin käsillä olevassa haastavassa tilanteessa.
