Costa Del Sol- muutakin kuin rantalomaa

Mikä olisikaan parempi keino loskaisena,koleana päivänä paeta todellisuutta kun unelmoida lämmöstä, auringosta ja valosta lomamuistojen ja kuvien kautta. Moni myös suunnittelee keväälle lomamatkaa. Valon kaipuusta sainkin idean kertoa vinkkejä meidän näkökulmasta Espanjan Aurinkorannikolle. Suomalaiset rakastavat tätä paikkaa, ja moni suomalainen siellä asuukin talvet. Mulla oli ennakkoluuloja, ja ajattelin että Costa Del Sol on vain yksi turistirysä muiden joukussa, mutta on siellä muutakin josta jäi ihanat muistot. Pidin paikasta todella, ja ei ihme että niin monet suomalaiset palaavat sinne kerta toisensa jälkeen. 

 

Me tykätään matkustaa avosiippani kanssa ainakun on siihen mahdollisuus. Kävimme viime keväänä, huhtikuussa tuolla Andalusian maakunnassa, Costa Del Solin rannikolla. Lennettiin Malagaan, jonne onkin ajoittain edullisia lentoja. Majoitus oli lähellä Marbellaa, joka olikin mielestäni hyvä ja suht keskeinen kohde tehdä päiväreissuja muualle. Me vuokrattiin auto, niinkuin aina matkoillamme. Ollaankin puhuttu, että olisi tosi vaikea olla enää reissussa ilman autoa. Tosin riippuhan se kohteestakin, esim kaupunkilomalla sitä ei tarvitsisi. Tykätään liikkua paikasta toiseen, ja joillakin matkoilla vaihdetaan myös majoitusta ja kohdetta. Me saatetaan eksyä tahallamme jonnekkin vuoristoteille, ja kerrankin jäätiin Kroatiassa keskelle maaseutua pellolle saveen jumiin. Siitä sitten joskus lisää 😉 Matkailu siis avartaa.

 

 

Tuo automme Fiat oli aivan ihastuttava. Siinä oli rättikatto, ja korvaamattomat muistot jäivätkin siitä, miten kuulimme koko ajan lintujen laulun ja tunsimme lämpimän tuulen hiuksissa, kun tuo kaikki tulvi autoon aukinaisen katon ansiosta. Sininen taivas, ja puiden vehreät latvat olivat koko ajan ulottuvilla. Runollista!

Nämä maisemat eivät ensimmäisenä olleet mielessä puhuttaessa Espanjan Costa Del Solista. Tosin eivät ne aivan rannikolla olleetkaan, vaan hieman sisemmällä kun ajoimme El Tornillo Del Torcalille, joka sijaitsee 1h20min Malagasta pohjoisempaan päin. El Torcal on luonnonpuisto, jossa ennenmuinainen merenpohja kohoaa hioutuneina kivitorneina korkeuksiin. Käymisen arvoinen paikka, ja se ajoreitti sinne oli huikea, tilkkutäkki peltoineen sekä oliivitarhoineen.

 

 

Tien varret pursuilivat muunmuassa violettia laventelia sekä tulenpunaista unikkoa. Viljapelto suhisi lämpimän tuulen mukana, ja aurinko tuntui niin hyvältä.

Alla olevat kaksi kuvaa jäivät kyllä ikuisiksi ajoiksi verkkokalvoille. Yksinäinen unikko keskellä suurta viljapeltoa, sekä yksinäinen valkoinenhevonen El Torcalin rinteiden juurella.

 

 

Vanhakaupunki Ronda on yksi ehdoton kohde jossa suosittelen käymään Andalusiassa vierailessa. Myös ajomatka sinne vuoristoteitä ja kumpuilevia maalaismaisemia ihaillen on huippu. Ronda sijaitsee Serrania De Rondan vuoristossa, kaupungin läpäisee 120metriä syvä rotko El Tajo. Rondasta löydät yhden Espanjan vanhimpiin kuuluvan härkätaisteluareenan. Sen kapeat kadut, ja kaupunkia ympäröivät maalaismaisemat ovat todella kauniita. Meillä oli tarkoitus lähteä pyöräretkelle, joita Rondan ympäristössä järjestetään, mutta se olisi pitänyt varata etukäteen. Sitä emme tajunneet, ja se jäi hieman harmittamaan. Netistä löytyy paljon vaihtoehtoja merkityille pyörä ja patikointireissuille. Muistakaa vain varata etukäteen;)

 

 

Rondasta lähdimme kiertoajelutielle läpi valkoistenkaupunkien, Pueblos blancos. Internetistä löytyy tähänkin omat karttansa, ja kylien nimet. Me päädyttiin Grazalemaan, ja lähdettiin siitä sitten takaisin navigaattorin avulla  takaisin rannikolle päin. Reitin pituuden voi räätälöidä itse, mutta pisimmillään näihin kyliin voi varata pari päivääkin. Maisemat ovat ihania kumpuilevia niittyjä, oliivitarhoja, vuoristoa ja laaksoja.

 

 

Granadan kaupunki sijaitsee Sierra Nevadan juurella. Sierra Nevadalle ei valitettavasti keretty kipuamaan mutta kävimme kauniissa Alhambrassa, joka on maurilaisaikainen palatsi ja linnoitus. Varattiin liput netistä jo etukäteen, jota suositellaan ainakin sesonkiaikoina pitkien jonojen välttämiseksi. Lippujen varauksessa määriteltiin myös kellonaika monelta kierros Alhambrassa lähtee, siitä ei passaa myöhästyä. Me myöhästyttiin, oli niin hyvät tapakset kulmakuppilassa jossa kinkut roikkuivat tiskin yllä ja vanhat miehet joivat espressojaan ja juttelivat hyvinkin kiihkeästi. Onneksi joku oli kuitenkin jäänyt meitä odottamaan portille ja neuvoi meidät muun ryhmän keskuuteen.

Ihastuin tuohon arabilaistyyliseen kädenjälkeen. Olisi kiva joskus hyödyntää näitä ”kuoseja” kotona ihan pikkaisen mausteena. Vaikka olisi tuollainen kuistinkatto aika makee;) Avomiehelle vaan vinkki, eiköhän se tuollaisen meille tekisikin.

 

 

Viimeisenä mutta ei vähäisempänä ihana Mijas. Rannikolla, vuoren rinteellä.  Kukkia, appelsiineja, kahviloita, hyvää jäätelöä, aasi/hevoskyyytejä, suklaatehdas (löytyy Tripadvicorista). Valkoisia, kapeita katuja joiden seinillä värikkäitä ruukkuja pelargonineen. Etelä-Espanjassa on paljon valkoisia vanhoja kyliä, mutta tämä Mijas tuntui jotenkin spesiaalilta.

 

 

Aurinkorantoja Costa Del Solista tietysti löytyy, mutta jos haluaa priivaatimpaa ja pitää jylhistä rannoista joissa merestä nousevat kivet ja kalliot, kannattaa suunnata Nerjaan ja sen lähistölle. Nerja sijaitsee Malagasta itään rannikkoa pitkin.

Marbellan vanhakaupunki on myös ihastuttava, tavattiinkin siellä kaveripariskuntamme ja käytiin syömässä tapaksia pitkänkaavan mukaan. Etelä-Espanja on lämminhenkinen ja rento paikka matkustaa.  El viva Espanja!

Koitetaan selvitä tästä loskaisesta tammikuusta kohti kevättä. Kuulin tänään pikkulintujen viserrystä, siellä se kevät ja valo nurkan takana odottaa.