Kohti unelmaa
Ihanaa sunnuntaita kaikille! Tää otsikko kohti unelmaa siksi, että me ostettiin talo. Ollaan jo pitkään puhuttu omasta omakotitalosta. Nyt se unelma kävi toteen ja saatiin kuin saatiinkin omaksemme hurmaava hirsitalo vanhus. Sen hirsiseinät, lankkulattiat ja vanhat kaakeliuunit puhuttelivat meitä heti taloon astuessa ja vanhat omenapuut pihalla viimeistelivät päätöksemme. Tällä hetkellä asutaan myös vanhassa hirsisessä paritalon puolikkaassa ja ollaan rakastuttu tähän vanhantalon elämäntyyliin. Uusi talomme löytyi samasta kaupunginosasta jossa tälläkin hetkellä ollaan asuttu. Metsola on niin ihana ja rauhallinen asuinpaikka, eikä osattaisi kuvitellakkaan asuvamme enää missään muualla. Puutarhamainen rento miljöö ja meren välitön läheisyys sopii meille paremmin kuin hyvin. Eli blogin aihepiiri taitaa nyt saada uusia ulottuvuuksia vanhantalon remontoinnista naisen näkökulmasta 😉
Viikonloppuna nähtiin ystäviä. Nähdään ihan liian harvoin välimatkojen ja elämän kiireiden vuoksi, mutta kun nähdään nauru raikuu niin, että vedet valuu silmäkulmista. Ei se välimatka meitä vaan erota. En malta odottaa, että tuo remontti on valmis ja päästään istumaan iltaa meidän kodissa ja puutarhassa. Sori vaan naapurit etukäteen, ääntä saattaa kuulua. Kaikki nämä kolme pariskuntaa odottaa vauvaa. Ja me ostettiin todennäköisesti se loppuelämän koti, jossa kasvatetaan meidän tuleva perhe. Isoja elämän asioita, taidetaan olla jo aika aikuisia.
Tekisi jo mieli pakata tämän talon kimpsut ja kampsut muuttolaatikoihin ja aloittaa uusi elämä. Remontista en teknisesti oikein ymmärrä mitään, niin ajatus leijailee jo sisutuksessa ja värimaailmoissa. Olen myös malttamaton mitä kasveja meidän pihalta löytyy.
En enää viitsisi edes kauheasti siivota tässä vanhassakodissa muutakuin pakolliset asiat:D Niin malttamaton olen. Kukkia kuitenkin täytyy olla aina pöydällä. Kevät alkaa näkyä jo kauppoihin tulevissa kasveissa. Viherkasvit alkavat lisääntyä, sekä kevään sipulikasvit. Helmililja pääsi vanhaan peltipurkkiin. Minusta hauska yhdistelmä, herkkä helmililja sekä rustiikkinen peltipurkki. Hennon vaaleanpunaiset tulppaanit sopivat täydellisesti välimerellisen turkoosiin ruukkuun.
Remontti on siis alkanut. Ei taida olla meillä vapaa-ajan puutetta enää. Koitan kuitenkin blogia jaksaa kirjoittaa, sillä tää on niin terapeuttista jotenkin. Pitää kuitenkin olla muutakin elämää remontin keskellä, ettei vaan pala loppuun. Onneksi meillä huhtikuussa häämöttää Italian reissu. Se tulee varmasti hyvään saumaan. Liikunta ja hyvä ruoka täytyy myös pitää kohdallaan. Elämän peruspilarit, liikunta, ruoka sekä rakkaat ihmiset :)
Nyt me lähdetään vielä hiihtämään ja saunomaan mun vanhemmille. Arrivederci!