Pellavapäinen rämäpää
Mä luulin saavani kiltin ja herttaisen pikkutytön, sellasen joka ujosti hymyilee muille ja istuu nätisti aloillaan vaunuissa, ja leikkii hienosti nukeillaan kotona. Sainkin herttaisen tytön, mutta todella rämäpäisen ja tempperamenttisen. Se kiipeilee syöttötuolilla, nousee keinuhevosen päälle seisomaan ilman käsiä, juoksee päättömästi ulkona katsomatta eteenpäin, moikkaa jokaiselle vastaantulijalle, nostaa metelin jos kaupassa ei saakaan juoksennella ja tiputella tavaroita hyllyiltä. Se nauraa räkättää itselleen kun pieraisee ja pelottelee äitiä hyppimällä sohvalla niin että esittää putoavansa laidan yli (jokailtainen rumba), tarhassa se kaatuilee nenälleen hiekkalaatikolla, kiipeilee keinussa ja ikkunalaudoilla.
Toisaalta se myös alkaa tanssimaan kun sille laittaa ballerinapuvun päälle, halailee prinsessanukkeaan, leikkii meikkaamista aamuisin kun itse meikkaan, hypistelee lelukaupoissa prinsessajuttuja ja huutaa oooooh, harjaa äidin hiuksia, kaivelee päivittäin vaatekaappiaan ja suuttuu jos ei saa laittaa just niitä vaatteita mitä itse valitsi, ihailee kenkiään ja tykkää esitellä niitä muille, ja keimailla yleensäkin.
Sellainen on meidän prinsessa Sophia.
My Babygirl <3
