Köpiksen vappu

Vappu on sillä tavalla ärsyttävä juhla, että periaatteessa pitäisi aina tehdä jotain kivaa, esimerkiksi nyt mennä vaikka Ullikselle ja käydä lounaalla, mutta pääsääntöisesti on aivan helvetin paska sää. Ja silloin ei vaan oikein huvita ja nappaa. Tästä syystä olinkin oikein mielissäni, kun Norwegianilta pamahti alkuvuodesta tarjolle  halpoja lentoja myös vappuviikonlopulle ja vielä kun pisteillä sai, päätimme lennähtää pitkäksi viikonlopuksi Köpikseen. 

Olemme olleet Köpiksessä kerran aikaisemmin, joten suunitelmissa ei ollut yhtään mitään muuta kuin hengailua ja zygäilyä paikasta toiseen. Ja siihenpä se sitten hyvin pitkälle menikin. Kaiken kaikkiaan olimme reissussa kolme yötä, mutta koska menimme paikalle aamulennolla ja paluulento lähti vasta ysin jälkeen illalla, jäi reissuaikaa käytännössä neljä päivää. Kevät oli Tanskanmaalla aavistuksen meitä pidemmällä ja saimmekin ihailla aika mieletöntä kirsikkapuiden kukintaa. Tämä näkymä oli sunnuntaina. Onneksi mentiin, koska veikkaan, jotta maanantain keli korjasi nuo kukinnat pitkin nurmikkoa.

 

Oma ehdoton suosikkialueeni Köpiksessä on Christianshavn ja sielläpä majoituttiin tälläkin kertaa. Airbnb kämppämme lokaatio oli loistava ja huone aivan ihana; kunnon tanskalaista hyggeä lautalattioineen ja pikku parvekkeineen. Voin lämpimästi suositella kohdetta. Christianian portille oli matkaa parisataa metriä, mutta tästä huolimatta katu oli todella rauhallinen. Muutenkin tuo Christianhavn on vähän kuin meidän Kallio; siellä on ihmisen hyvä olla. 

Kuten kaikki tietävät, Köpis on pyöräilijöiden kaupunki. Pyöriä saa vuokrattua monelta eri palveluntarjoajalta, itse olemme käyttäneet molemmilla reissuilla Donkey bikea . Ja aivan loistava palvelu kuulkaa; vähän kuin meidän HSL:n kaupunkifillarit, mutta hugesti edistyksekkäämpi konsepti. Vuokraus tapahtuu näpsäkästi mobiilisovelluksella ja vuokra-aika on vapaasti valittavissa. Ei siis mitään urpoja vain tunnin tai puolen sloteja, vaan halutessaan pyörän saa vaikkapa vuodeksi. Fillareita on ympäri kaupunkia ja paikannus tapahtuu samaisen sovelluksen kautta. Mitään rajoitetta käyttöalueelle ei ole ja sovelluksen mukaan vehkeitä näytti löytyvän Malmöstä asti, vaikke firma Ruotsissa toimikkaan. Joku viitseliäs on ilmeisesti fillaroinut sen The Siltaa pitkin sinne. Toivottavasti tulevat Aasipyörät myös joku päivä Helsinkiinkin, on nimittäin aika paljon käytettävämpi palvelu kuin HSL:n (minulla on siis henkilökohtainen angsti HSL:n kaupunkipyöriä kohtaan, koska niiden itäisin palautuspiste on Kalasatamassa. Ja kaikkein eniten harmittaa että Espoo, että siellä on niitä).

Koska Köpiksen sää on tunnetusti aika vaihteleva, otimme kaiken irti lauantain ja sunnuntain aurinkoisista keleistä. Jopa niin hyvin, että meikäläiseltä paloi otsikko heti ensimmäisenä päivänä. Lämmintä oli varmaan parisenkymmentä, joten kelpasi kyllä. Aamulla Lakagehusetin kautta fillarin selkään, hetken pyöräilyä ja jonnekin terassille puolen päivän Rieslingit nauttimaan. Tuosta Lakagehusetista täytyy kyllä sanoa, että voi luoja jos tuommoinen paikka olisi jossain himahoodeilla. Meikäläisen elopaino huitelisi varmaan jossain kahden-kolmensadan välissä. Voisin syödä tuolta kaiken mitä siellä on. Joka päivä, aamulla ja illalla. 

Koska Köpis on melko hinnakas paikka, olimme suunnitelleet enemmänkin street food -tyyppistä ruokailua ja pettymys olikin valtaisi, kun uber cool mesta Paperion olikin sulkenut ja korvaava avautui vasta toukokuussa. Näinpä jouduimme tyytymään Christianian Nemo Cafeen ja Tivolin Wagamaman tarjontaan. 

Tivolissa siis käytiin ja meikäläinen suoritti melko näyttävän saapumisen suistumalla zygällä kyljelleen aivan Tivolin portille. No, sisään kuitenkin päästiin. Tämä oli minulle toinen kerta kun kävin tuolla ja luulen, että alkaa olla tässä. Paikka on toki nostalginen ja muutenkin näkemisen arvoinen, mutta laitteet on aika njääh ja muutenkin, kun paikan on kerran nähnyt, ei sillä ollut juuri uutta annettavaa. Pisteitä toki siitä, että koko area on anniskelualuetta ja ravintolatarjonta on muutenkin erinomainen. Jokaiselle löytyy varmasti jotankin. Kuten meille Wagamama. Se ei petä koskaan. Milloinkahan se saataisiin meille, kun Burger King ja Taco Bellkin löytyy.

Maanantaina sitten saatiinkiin normisäät takaisin. Vettä tuli ja lämmintä oli enää alle kymmenen. Siirryimme hengailemaan keskustan alueelle ja loppupeleissä päädyimme istumaan Dublineriin, jossa vietimme edellisenkin reissu sadepäivän. 

Mutta hieno kaupunki ja ehdottomasti visiitin arvoinen, tykkään jopa ehkä enemmän kuin Tukholmasta. Tuolla on jotenkin rennompi meininki. Toki paikkansa on Tukholman reissullakin, mutta jos hengailemaan lähtee, niin silloin kyllä suosin Köpistä. Matkaan pääsee halvimmillaan Norwegianilla, jopa alle 30€/suunta, joten hintakaan ei ole paha. Toki majoittuminen on melko arvokasta, mutta sitäkin on mahdollista löytää kohtuu hinnalla, kun näkee vähän vaivaa. Me maksettiin tuosta meidän majoituksesta noin 120€/yö.