Hetken piti ihan miettiä, jotta oliko viime viikko tosiaan vasta ensimmäinen loman jälkeinen duuniviikko (ja jos rehellisiä ollaan, niin piti tarkistaa kalenterista). Ja näinhän se oli. Se ehkä selittää osaltaan sitä, miksi maanantain kohdalla tuntui torstailta ja niin pois päin. Nuku edelleen aivan sairaan huonosti, olen herännyt joka yö siinä kahden-kolmen välillä ja valvonut tikkana pari tuntia. Nukahtaakseni sitten sopivasti siinä kohtaa, kun kello alkaa herätellä. 

Mutta ai että mitä kelejä oli liki koko viikon.

Maanantai meni siis aikamoisessa koomassa sähköposteja purkaessa ja työmoodia etsiessä. Olin maanantain suosiolla kotitoimistolla, koska homma on huomattavasti tehokkaampaa, kun loman jälkeinen minglaaminen jää pois. Koirien kanssa ei juurikaan tarvitse virka-aikaan sosialisoida, he ovat priorisoineet nukkumisen tuohon kohtaan. 

Olen rötvännyt treenien kanssa enemmän ja vähemmän koko kesän, ja treenikerrat ovat jääneet varmaan semmoiseen kolmeen per viikko, ainakin kesä -heinäkuun kuumimpien kelien aikaan. Elokuun loppua kohden sain sitten vähän paremmin rytmistä kiinni, ja ennen lomaa menikin jo ihan hyvin. Mutta kokemuksesta tiedän, jotta kun on parikin viikkoa totaalista taukoa, takaisin, silleen oikeesti treenaamisen makuun, pitää vähän potkia. Tästä syystä olin päättänyt, että kun palaan duuniin, ei ole mitään selittelyjä väsyttämisestä tai muusta hölynpölystä, vaan jumpalla käydään vähintään neljästi viikossa. Joten maanantaina siis toimiin. Ja kuten arvelin, rauta painoi ja kaikki oli vaikeaa. 

Tiistai olikin sitten toimistopäivä. Ja ai että mikä syyskeli taas. Nahkarotsi, eikä sukkia. Ja melkein lokakuu jo. Päivä hujahti toimistolla ja ilta jumpalla. Välissä koirat pihalle. Jumpan jälkeen herkuttelin mun yhdellä fiksaatioistani; maksamakkaraleivillä. En pidä maksan mausta sitten yhtään, mutta Herra Snellmannin maksamakkara, ai että. Vedän sitä suoraan pötköstä lusikalla. Tästä syystä meillä ei ole maksamakkaraa juuri ikinä, koska se ei nyt mitään varsinaista terveyssafkaa ole, mutta nyt oli pakko napata mukaan, kun sunnuntaina käytiin Prismassa ostoksilla (Lidlistähän tuota ei onneksi saa).

Keskiviikkona pidin treeneistä suosiolla lepopäivän, koska en päässyt enää kyykkyyn, enkä saanut käsiä nostettua hartialinjaa ylemmäksi. Lisäksi minun piti väijyä alkuviikosta tekemääni ostostoksen kotiin toimitusta. Koska en ostanut Jenkkireissulla yhtään laukkua, tein sen sitten heti kotiin palattuani. Mutta tuli sen verran loistava tilaisuus vastaan, että ei voinut jättää hyödyntämättä. Nyt on tosin hieman haasteita haalia rahat kokoon luottokorttilaskun osalta, mutta ehkäpä tuo siippa suostuisi lainamaan puuttuvan osan liksapäivään asti.

Loppuviikon olinkin sitten kotitoimistolla, koska mitään merkittäviä palavereja ei ollut ja loman jälkeistä sumaa oli edelleen purkamatta. Kävin jumppaamassa, lenkitin koiria ja niin pois päin. Torstaina tein makaroonilaatikkoa Prismasta hankitusta Murusta. Käytämme viikoittain sekä Nyhtökauraa että Härkistä, mutta tuo Muru oli uusi tuttavuus. Ja täytyy kyllä sanoa, jotta jatkoon. On minusta parempaa kuin Härkis. Ja muistaakseni oli halvempaakin, mutta tästä en mene takuuseen. 

Perjantaina oli burgerilounas, koska Treffipubissa oli Burgeriperjantai. Tuo joka kuun viimeisen perjantain lounasbakkanaali on kyllä semmoinen setti, että ei mitään rajaa. Treffin bursat on ihan sairaan hyviä ja sitten kun niitä saa syödä ihan niin monta kuin haluaa, ymmärtänette miten käy. Takin vetoketju ei mahtunut kiinni, kun läksi lyllertämään lounaalta himaan. No, kävin sentään illalla jumppaamassa. 

Viikonloppuna käytiin pitkästä aikaa koirien kanssa Uutelassa ja retkeen mahtui vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Salli oli jotenkin aivan liekeissä mielettömästä syyssäästä ja putosi kaiken muun touhuamisen ohella mereen. Onneksi on pieni koira, jonka sai helposti nykäistyä valjaista ylös. Lauantai-iltana oli myöskin tarjolla Keisari Aarnio -maraton. Ensimmäinen jakso oli niin hyvä, jotta päädyttiin tilaamaan Ruutu+ ihan tuota varten. Ihan kelpo kamaa, sanoisin. Käytetyn ajan väärti, Ruutu+:n ensimmäinen kuukausi oli ilmainen, joten rahallista menetystä ei tule. Aarniota katsellessa nautittiin Mozartin kuulia. En ole aikaisemmin näitä Lidlissä nähnyt, mutta ihan ok tavaraa. Ei nyt missään nimessä Mirabellin veroisia, asiansa ajoivat.

Sunnuntai menikin sitten lähinnä pyykin pesussa ja muissa kodinhoidollisissa hommissa. Lisäksi saatiin uudet vuokralaiset meidän toiseen vuokrakämppään, joten vuokraisäntähommia oli myös illanmittaan.