Retki Kuusiluotoon

Tsau! Tänään on ollut aivan ihana ilma, eka kunnon ”kesäpäivä”. Säästä on nautittu useampaan otteeseen. Aamulla käytiin reilun tunnin vaunulenkillä ja iltapäivällä retkeiltiin Kuusiluotoon nauttimaan pullakahvit. Miten kaikki maistuukin aina niin paljon paremmalle ulkona? Säät on kyllä suosinut nyt jo jonkun aikaa ja sen huomaa mun naamasta; päivittäiset pitkät vaunulenkit on saanut aikaan mukavan rusketuksen! Tosin kohta alkaa näyttään siltä, että mun naama ei väriltään sovi muuhun kroppaan, haha.

Kuusiluoto sijaitsee Lammassaaresta vielä eteenpäin ja monta kertaa sielä käyneenä, voin sitä suositella. Ihan vaan ulkoiluun tai vaikka piknik-paikaksi. Sinne pääsee ihania pitkospuita pitkin, jotka varmaan kaikille on tutut. Kesäkuun puolessa välissä myös lampaat saapuvat Kuusiluotoon! Sillon viimeistään pitää tehdä uusi retki sinne.

Tänään todettiin taas, kuinka moni pienikin asia muuttuu kun saa lapsen. Ja tällä en todellakaan tarkoita mitään negatiivista. Ennen Noelin syntymää, etsin aina kaikista aurinkoisimman paikan kunnon rusketuksen toivossa ja muutenkin auringossa on kiva olla. Tänään metsästettiin koko Kuusiluodon ainoaa varjossa olevaa kalliota, ettei Noel olisi auringossa. Tästä eteenpäin mut ilmeisesti löytää aina varjosta.

Toinen asia, mikä tuli todettua on se, että en osaa pukea oikeaa määrää vaatteita. En itselleni enkä Noelille. Aina on joko liian paljon tai liian vähän. Helsingissä taisi olla reilu 15 astetta lämmintä ja meitä vastaan tulevilla ihmisillä oli shortseja ja t-paitoja, kun taas mulla ja Noelilla ainakin 3 kerrosta vaatetta. Oppiikohan sitä ikinä pukemaan lapsen sään mukaisesti? Se jää nähtäväksi 🙂

Mutta tänään on ollut ihana päivä. Nyt laitan sormet ristiin ja toivon, että Noel nukkuisi hyvin ensi yön!

perhe vanhemmuus lapset liikunta

Ne kuuluisat 4kk hulinat

Meillä nukuttiin yöt ennen tosi hyvin. Sanoin monille, että se tuntui olevan tyyntä ennen myrskyä, vaikka samalla ajattelin, että ei kai meidän hyvät unet nyt aivan päälaelleen voi kääntyä. Oi voi, kyllä voi.

Noin 4 kuukauden iässä vauvojen unirytmi muuttuu saman tapaiseksi kuin aikuisten ja samaan aikaan vauvat usein oppivat paljon uutta, mikä hämmentää heitä ja voi vaikuttaa uniin tosi paljonkin. Olin kuullut paljon erilaisia kokemuksia 4kk hulinoista kavereilta, mutta en osannut kuvitella, että se on ihan tällaista.

Miten meillä on sitten nukuttu? Alussa noin kuukauden ajan herätettiin Noel syömään 3h välein, koska pikkuisen painonnousu oli hyvin niukkaa. Kun herättelyt jätettiin pois, alkoi Nopsu nukkua heti 4-6h pätkiä. Mentiin nukkumaan noin 22 ja heräsi syömään noin neljän aikoihin. Pikkuhiljaa yöunille meno aikaistui, mutta herätys pysyi edelleen sielä aamuneljän kieppeillä. Parhaimpina öinä Noel nukkui koko yön ilman herätyksiä, 10h putkeen. Nukahtaminen yöunille on aina tapahtunut hetkessä – kapalopussi kiinni ja tutti suuhun. Ja unessa.

Kun Noel alkoi näyttää merkkejä siitä, että pian olisi kääntymisen aika selältä mahalleen (ei oo vieläkään kääntynyt), otettiin kapalopussi pois. Se sekoitti vajaan viikon unet, mutta sen jälkeen nautittiin muutamista öistä ilman herätyksiä. Ehdin jo tottua hyviin uniin, joten hulinat iskivät aika kovaa. Muutos siitä, että Noel nukkui 7-10h putkeen siihen, että herätyksiä on yössä 7-10, tapahtui yhdessä yössä.

Esimerkkiyö hulinoiden aikana:

20.00 Nukkumaan: nukutus hytkyttäen syliin, usein kolmannella kerralla onnistuu laskeminen sänkyyn
20.30 Herää itkemään, nukutus sylissä uudelleen. Tämä toistuu seuraavan tunnin aikana 4-6 kertaa.
23 Syöttö, riehuu itsensä uneen 23.30
00 Kääntymisharjoitukset
01 Muuten vaan riehuntaa
02.30 Syöttö, nukahtaa riehuen 3.30
04.30 Herää ja on aivan pirteä, nostan meidän sänkyyn mun kainaloon
04.30-06.00 Nukkuu hyvin levottomasti, nostelen tuttia monta kertaa joku raaja suussa
06.15 Herätys uuteen päivään

Oon hulinoiden aikaan yrittänyt pitää huolta säännöllisestä päivärytmistä, millä on vaikutusta yöuniin. Nukuttiin ennen perhepedissä, mutta nyt siirrettiin Noel omaan pinnasänkyyn, josta poistettiin yksi laita ja se toimii ”sivuvaununa”. Pimennysverhot on laitettu ikkunaan ja unipussi on tulossa testiin. Kaikki keinot käyttöön, että pikkuinen saisi rauhallisemmat unet.

Lohdutan itseäni sillä, että kaikki on vain vaiheita. Eiköhän unet muutu jossain kohtaa paremmaksi!

Nyt tämä väsynyt mamma käy unille, kohta on jo ensimmäisen herätyksen aika..

perhe vanhemmuus lapset