The Great Gatsby
Ei mulla oikeastaan muuta kuin, käykää katsomassa The Great Gatsby- Kultahattu, jos ette vielä ole nähneet. Ihan mielettömän hyvä leffa. En tiennyt ollenkaan ennen leffaa, mistä se kertoo. Ja hyvä niin. Mulla oli aika isot ennakkoluulot/-odotukset ko. elokuvasta, koska kaikkialla on hehkutettu tätä leffaa niin paljon. Ja varsinkin kriitikkojen ylistämistä leffoista en tykkää oikeastaan koskaan. Mutta en enää yhtään ihmettele miksi tämä on saanut tällaista suitsutusta osakseen. Hieno kerronta, eikä kertaakaan tarvinnut vilkuilla kelloa, milloin leffa loppuu. Se kertoo aika paljon leffan onnistumisesta. Minä kun jaksan keskittyä leffoihin yleensä noin tunnin ajaksi ja sitten rupean vilkuilemaan kelloa. Edes herkkujen puuttuminen ei haitannut leffan katsomista! Päinvastoin, sain keskittyä ihan täysillä tarinaan.
Vitsi noi bilekohtaukset oli siistejä! Ja kaikki se musiikki tässä elokuvassa. Ah ja huokaus. Aivan loistavaa neroutta yhdistää 1920-luvun ajanjaksoon nykyajan musiikkia. Lavasteet ja puvustus oli huikeita. Koko visuaalinen mieleni lepäsi. Iso sydän musiikille ja visualisoinnille! Muutenkin elin jollain tapaa tosi kovalla fiiliksellä mukana koko elokuvan. Enkä ollut ainut. Poikaystäväni myös kehui leffaa koko kotimatkan (okei, asutaan Finnkinon ”takapihalla”, eli matkaan meni ehkä 2 min) ja olisi voinut antaa elokuvalle arvosanaksi (melkein) kympin. Se on paljon se hyvinkin kriittiseltä katsojalta! Eli menkää jo!
Ja onhan toi Leo nykyään ihan mieletön! Ei sallainen siloposkipoikanen kuin Titanicissa. Kuva
