Hyvä palaa aina antajalleen

…ainakin jos vähän ruinaa?*
Olen ottanut tämän joulun ja uuden vuoden lomapäivät aika suvereenisti rentoutumisen ja hyvän olon kannalta. Olen keskittynyt voimaan hyvin ja olemaan muille hyvä. Viimeksi tänään sain vilpittömän ihanan kiitoksen kun aukaisin taloyhtiömme portin naapurin rouvalle ja hänen miehelle autoineen. Tuollaiset pienet teot merkitsevät (toivottavasti) jotain sen saajalle, mutta ennen kaikkea huomaan itseni paljon iloisemmaksi tuollaisten juttujen kautta. Ja kun tuollaiset teot eivät vie aikaa sekunteja enempää eikä ole minulta mitenkään pois. Tee muille, niin kuin tahtoisit sinulle tehtävän. Siinäpä oivallinen elämän ohje. Ihan jokaiselle. Vielä minulla on tässä petrattavaa, mutta päivä kerrallaan.

Olen tänään pusertanut opinnäytetyöni parissa ja lähetellyt tekemääni kyselyä useille ihmisille. Onnekseni olen saanut huomata kuinka niin moni tuntematon on auttanut minua tämän asian saralla! Ja vastaamalla kyselyyni tehnyt jotain mikä ei vie heiltä paljoa aikaa, eikä välttämättä anna edes heille yhtään mitään, mutta mikä on jotain käsittämättömän merkityksellistä minulle. Haluan siis kiittää. Kiitos!

*Minua voi tietysti edelleen auttaa tämän asian saralla aina 10.1. saakka vastaamalla kuuteen simppeliin kysymykseen täällä 🙂

Tulen varmasti jorisemaan opinnäytetyöstäni vielä moneen otteeseen täällä, koska nyt eletään suhteellisen hektisiä aikoja sen suhteen. Vaikka onhan tässä toki vielä melkein kolme kuukautta ihan lopulliseen palautukseen. Poikaystävälläni saattaa kyllä jossain vaiheessa palaa käpy, nyt vielä jaksaa kovasti tsempata ja innostua mun innostuksesta 🙂 Niinpä haluan kiittää myös häntä, Santtua. 

Mitä sulle kuuluu? Ketä sinä haluaisit kiittää? Ja miksi?

-SanPH