Reisillehän sekin meni

STP60002.JPG

Niin kuin arvata saattaa, eihän se Helsinki Design Weekin hyödyntäminen mennyt ihan niin kuin ajattelin. Torstaina saavuin Helsinkiin ja olin tsekkaillut Google Mapsista, mihin suuntaisimme illalla nokkamme kuuntelemaan fiksuja sanoja. Olin hämmästynyt paikan sijainnista, sillä olin kuvitellut, että suuntaisimme keskustan taakse. Ystäväni luona tarkastimme vielä kerran osoitteen ja lähdimme hyvissä ajoin matkaan. Kuitenkaan paikkaa ei löytynyt. 

Laitettiin osoite vielä puhelimen karttapalveluun, jottei turhaa aikaa menisi kaduilla haahuillessa. Puhelimen karttapalvelu sijoittikin paikan sinne, minne olin sen aikaisemmin ajatellut, keskustan taakse, Punavuoreen. Ja me oltiin Vallilassa. Great. Eipä sitten ehditty iltamaan. Harmitti vähän. Onneksi kiinalainen ruoka, viini, juustot ja ennen kaikkea, hyvien ystävien seura sai tuon kommelluksen unohtumaan hyvin nopeasti mielestä.

STP60005.JPG

Seuraavana aamuna päätimme kuitenkin tsekkailla läpi muita HDW:n tapahtumia. Suuntasimme Tulli- ja pakkahuoneelle, koska siellä vaikutti olevan kaikki mielenkiintoisimmat jutut. Kätevästi saman katon alla. Muuten olinkin varsin tyytyväinen paikan tarjontaan, mutta IKEA METOD tuotti pettymyksen. Keittiöt oli ihan hauskasti toteutettu, mutta olisimme kaivanneet enemmän infoa keittiöistä ja lasten ideoista niiden takaa. Kyllähän siellä seinällä oli plakaatit, jotka hieman kertoi keittiöistä, mutta silti fiilis oli kuin olisi vain kiertänyt IKEAn yläkertaa. 

STP60007.JPG

Tykkäsin valtavasti tästä Tuomas Orispään ja Onni Ahon Hit the Wall- pyörätelineestä.

STP60001.JPG

Tulli- ja Pakkahuoneen miljöö on aivan täydellinen.

Toinen pettymys oli Helsinki Design Open. Siis ihan oikeasti? Nordean aulaan rakennettu näyttely/kauppa oli kyllä aivan todella iso pettymys. Ei siitä sen enempää. Pettymyksen jälkeen oli päästävä johonkin kivaan kahvilaan. Kiertelimmekin pitkän tovin ympäriinsä etsien kahvilaa. Mitään varsin kivaa ei sattunut eteen, mutta sitäkin enemmän kivoja sisustuskauppoja. Koimme monta ”ai tää on täällä”-hetkeä kun löysimme sattumalta putiikkeja, mm. Pino ja Peroba. Nyt kaikki helsinkiläiset ja true sisustusbloggaajat iskee naamapalmua. Mutta me oltiin ei-helsinkiläisinä varsin innoissamme, kun saimme tutut liikkeet sijoitettua kartalle.

Kotimatkalla tajusin, etten ollut käynyt puolissakaan suunnittelemissani paikoissa. Väliin jäi esimerkiksi Laser Cut Studio, jota varten kannoin lasipurkkiakin mukanani. Tämä hiukan harmitti, mutta loppupeleissä, aina ei voi voittaa. Ja paikasta toiseen juoksemista kivempaa oli viettää mukavaa aikaa ystäväni seurassa!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *