Työharkan loppu

Moikka!
Eilen oli aika erikoinen päivä. Minulla loppui eilen kolmen kuukauden työharjoittelu mainostoimisto Namutehtaassa. Vaikka olin omalla tavallani odottanut tuota päivää jo aika innoissani, sen osuttua kohdalle, en ollutkaan niin fiiliksissä. Aamu alkoi ihanasti työporukan yhteisellä aamupalahetkellä ja kinuskikermakakulla. Päivä meni rennoissa tunnelmissa ja tuli höpöteltyä normaalia enemmän työnkavereiden kanssa. Ensimmäisen kerran haikeus iski vasten kasvoja kun siivoilin työpöytääni ja laitoin työkoneen fiksuun järjestykseen, jotta sieltä löytäisi jotain tiedostajakin vielä minun lähdettyä. Pala meinasi nousta kurkkuun kun päivä oli pulkassa, halasin paria tyyppiä ja moikkasin kaikkia toimistolla (olen melkoinen itkupilli). Sain kuitenkin pidettyä itseni kasassa ja iloisena. Kun laitoin toimiston oven kiinni, oli ihan tosi tosi lähelle, etten ruvennut pillittämään. Onneksi paistoi aurinko, niin ei voinut kuin hymyillä! Kävellessäni torille, valtasi mieleni hyvän olon fiilis ja hymyilin kuin Naantalin aurinko. Nappasin vielä torilta herneitä ja mansikoita matkaan ja nautin olostani. Tajusin, että nyt olen jo ihan oikeasti paljon lähempänä ensi keväistä valmistumistani. Odotan jo innolla elokuussa alkavaa toista (sekä viimeistä) harjoitteluani, suoritan sen BEdesignilla! Nyt on hetki aikaa rentoutua (ja tehdä töitä) ennen seuraavia haasteita. 

Sain työkaverilta ihanan läksiäiskortin 

Pahoittelen postausten kuvien vähyyttä. Kamera oli jossain tohinassa mennyt päälle ja syönyt akun tyhjiin, enkä ole tietenkään saanut sitä vielä ladattua, joten nyt on tyytyminen ihan pöhköön instakuvaan. Enkä edes muista ottaa kaikesta kuvia, mistä pitäisi… Pop up -storen avajaisista teen postausta heti kun saan käsiini kuvia tapahtumasta!