Maanis-depressiivisestä maaliskuusta sekä museo- ja vaihtarivinkit

 

maalisguu3.png

Sain vihdoin valmiiksi kaikki lukukauden puolenvälin tehtävät ja lukemiset. Kirjallisuustieteessä esseiden deadline ja mahdolliset välikokeet ovat yleensä aina tässä lukukauden puolessa välissä, ja loppupuoliskosta osa menee ties mihin lomiin ja kertausviikkoihin. Käyn siis luonnollisesti läpi kriisiä: täähän on tosiaan lukukauden puoliväli?! Siis vika neljännes vaihtarivuodesta alkoi jo?! Kavereiden vierailut piti mut kiireisenä ja teki musta hetkellisesti taas turistin, mutta kevään koittamisen auiheuttama paniikki muutti mut kotilahnaajasta taas impulsiiviseksi ulkonaroikkujaksi ja tääl mun on pitäny käydä/tää mun on pitäny tehdä jo ties kuinka kauan -kaupungillaravaajaksi. Kävin vihdoin uuden kaverin kanssa Palais de Tokyossa (tämän postauksen museovinkki – Palais de Tokyo on Pariisin ehdottomasti kiinnostavimpia museo- ja näyttelytiloja. Sisään pitää maksaa, mutta kerrankos sitä kiehtovan taiteen vuoksi, ja sitä paitsi 20e:n vuosikorttikaan ei olisi tuosta mestasta mitään ja museon kirjakauppaan pääse aina ilman sisäänpääsylippua. Esillä on vain ja ainoastaan nykytaidetta. Tän hetken näyttelyt keskittyvät kuvataiteeseen, joka kritisoi länsimaista nyky-yhteiskuntaa (quelle surpris), mutta näyttelyt ovat kuulemma ainakin vuoden siään yleensä olleet interaktiivisempia näyttelykävijöiden kanssa; oon kuullut teoksista, joihin voi kiivetä sisälle, tai hypnoottisista video- ja valoinstallaatioista. Näyttelyt vaihtuvat onneksi sen verran usein, että ehdin tonne vielä uudestaan, varsinkin nyt, kun asun ihan vieressä) ja lapsuudenystävän kanssa Concrete-baaripaatissa ja vintage-shoppailemassa. Isossa kaupungissa ekojen kertojen viikkoa voi viettää vaikka joka viikko.

maalisguu2.png

maalisguu4.png

maalisguu1.png

 

Oon elänyt lähinnä valkosuklaa-Oreoilla ja juustolla (suunnitellen tulevaa elämääni helsinkiläisvegaanina). Keskustellut da Vinci -salaliittoteorioista Louvressa. Joutunut pujottelemaan kouluruokalassa tarjottimen kanssa mielenosoituksen läpi. Tullut ko. miekkariin osallistuneiden kavereiden ympäripuhumaksi ja skipannut iltapäiväluennon marssiakseni uutta työlakia vastaan. Vaihtarivinkki paikallisten kavereiden saamiseksi: jatkakaa harrastuksianne vaihtovuoden aikana, ja jos se ei ole mahdollista, aloittakaa uusi! Jos uusi ei toimi, lähtekää mukaan kaikkeen yhteisölliseen, mihin mahdollisuuksia tulee! Neljän kilsan mittaisen miekkarimarssin aikana ehti huutaa monet parolet ja jutella useammallekin samanhenkiselle tyypille yliopistomme blokista, ja auringon laskiessa Place d’Italien taa oli vain luonnollista lähteä tutustumaan siellä muodostuneella porukalla kampuksen pyhän Patrikin päivän juhlistuksiin (vinkki numero kakkonen: lähde aina jatkoille). Festareilta tuttu kuvio siis – toimii kansainvälisesti isoissa nuorisojoukoissa (ainakin).

Ai niin – piknikkausi on nyt virallisesti avattu.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *