Kesän kamerarulla
Postasin muutama päivä sitten Instagramiin kuvia kesästä ja sen innoittamana ajattelin tulla tännekin vähän fiilistelemään kuluneita kuukausia! Kesä meni taas ohi yhdessä hujauksessa ja yhtäkkiä saikin huomata, että ollaan jo reilusti yli elokuun puolessavälissä. Mitään kovin ihmeellistä ei sinänsä tapahtunut ja päivät kuluivatkin usein hyvästä seurasta, ruoasta ja hienoista ilmoista nauttien, mutta juuri tällaiset hetket ovat mielestäni ihan parhaita. Kiireettömyyden ja rentouden vastapainoksi kesään kuitenkin mahtui myös mm. yhdet festarit, (Ruisrock oli taas yksi kesän odotetuimmista tapahtumista) öiset uimaretket, muutama roadtrip ja aivan ihana mökkireissu. Näin jälkeenpäin kamerarullaa selatessa ei ole voinut muuta kuin hymyillä onnellisuudesta.
Kesä lähti käyntiin valmistumisen ja sitä seuranneiden juhlien merkeissä, kuten jo ensimmäisessä blogipostauksessa mainitsin. Kolmen vuoden uurastuksen jälkeen tuntui todella palkitsevalta, kun vihdoin koitti se hetki ja sai nostaa lakin päähänsä. Olin ennen lakitusta ja juhlien alkua aivan hermorauniona, mutta lopulta kaikki sujui paremmin kuin olin edes osannut toivoa. Erityismaininta kaikille ihanille sukulaisille, läheisille ja ystäville, joiden ympäröimänä sain ikuistaa tuon tärkeän päivän <3.
Musta tuntuu, että nautin olostani kaikkein eniten, kun saan olla jossain rauhallisessa paikassa luonnon helmassa ja sellaisia päiviä tämä kesä oli täynnä! Myös uimisen parissa tuli vietettyä yllättävän paljon aikaa, koska en tiedä paljon parempaa yhdistelmää kuin kuuma kesäpäivä, hyvä kirja ja jäätelö. Talvisin usein ikävöinkin eniten juuri sitä fiilistä, mitä noissa keskikesän rantapäivissä on, joten otan niistä kyllä aina kaiken ilon irti.
Kesäiset auringonlaskut ovat mitä parhaimpia ja näiden katselu saa mielen aina vähän pirteämmäksi, jopa niinä talven pimeimpinä hetkinä.
Heinäkuussa vuokrattiin poikaystävän kanssa mökki viikonlopuksi ja se oli yksi parhaista päätöksistä hetkeen. Puiden keskellä sijaitsevassa pienessä järvenrantamökissä tuntui aika pysähtyvän, enkä ollut pitkään aikaan kokenut vastaavanlaista rauhaa. Reissun kohokohtia oli huomata, kuinka ruutuaika väheni kuin itsessään. Iltapäivällä rutiiniksi muodostuneet lukuhetket, puusaunan pehmeät löylyt, ruoanlaitto, uimaan pulahtaminen ja pienet, virkistävät kävelylenkit pellon laidalla saivat lopulta unohtamaan koko puhelimen olemassaolon ja keskittymään hetkeen. Täytyisi useamminkin pitää tällaisia pieniä taukoja jatkuvasta näytön tuijottelusta – ihanan vapauttavaa.
Heinäkuinen Ruisrock oli tänäkin vuonna niin ihana ja ikimuistoinen, että se pääsee heittämällä kesän parhaiden viikonloppujen joukkoon!
Nyt keho ja mieli levänneenä on hyvä lähteä kohti syksyn uusia tuulia! On samaan aikaan outoa, mutta myös tietyllä tavalla helpottavaa, että tänä syksynä ei tarvitse valmistautua opintoihin. Mulla ei ole tulevaisuuden suhteen vielä mitään varmaa suuntaa tiedossa, joten pyhitän ajan lähinnä tutkiskeluun, mietiskelyyn, uusien asioiden kokeilemiselle ja mikä tärkeimpänä, elämiselle. Välillä tuntuu, että nykymaailmassa on niin paljon paineita esimerkiksi saavutusten suhteen ja helposti tuleekin murehdittua, että pitäisi jo tietää, mitä elämältään haluaa. Yritän kuitenkin muistuttaa itselleni, että elämässä on niin paljon muutakin kuin pelkkää kiirettä ja loputtomia to-do listoja, eikä kaiken tarvitse tapahtua heti. Tällä hetkellä tavoitteena onkin yksinkertaisesti vain tehdä niitä asioita, jotka tekee mut oikeasti onnelliseksi. Matkustella, sanoa enemmän kyllä, rakastaa, nauraa, kokea, lähteä seikkailuille, uskoa itseeni, pitää hauskaa. Eikö siitä tässä kaikessa ole loppujen lopuksi kyse?
Ihanaa alkusyksyä kaikille, toivottavasti saataisiin nauttia ainakin vielä muutamista lämpimistä päivistä ja kesäisistä hetkistä!