Self care lauantai

Heräsin siihen, että eilisen piinaava niskakipu oli lähes tiessään ja aamu alkoi pitkien yöunien jälkeen erittäin hyvin. Kello näytti yhdeksää ja näin ikuisena aamuvirkkuna oli aika poikkeuksellista, etten siltikään jaksanut vaivautua heti nousemaan. Makoilin sängyssä vielä hyvän tovin, kunnes lopulta nousin ja aamutoimien jälkeen päätin kirjoittaa päiväkirjaan mielessä pyöriviä ajatuksia. Joskus päivittelin sinne hyvinkin aktiivisesti ja haluan taas yrittää päästä rytmiin uudelleen kiinni, koska aina vauhtiin päästyäni huomaan, miten paljon siitä pidänkään! Hetken päästä huomasin olevani jo aika nälkäinen, joten suuntasin alakertaan tekemään jo vakkariksi muodostunutta aamupalaani.

 

 

Mä oon niitä ihmisiä, jotka ei vaan voi aloittaa päivää ilman kunnollista aamupalaa ja usein mulla tuleekin nälkä melkein heti herättyäni. Leipää, hedelmä ja teetä, näistä on mun täydellinen aamupalani tehty! Tällä hetkellä lemppari teemaku on ehdottomasti Muumin mansikkatee, jota voisin juoda ihan joka päivä. Mulla oli pitkään tapana ostaa -vain ja ainoastaan- vanilla caramel teetä, mutta sitten jossain vaiheessa aloin kokeilemaan muitakin, enkä sittemmin ole tuota kyseistä makua oikein edes juonutkaan.

 

 

 

Tänään oli vapaapäivä, eikä oikeastaan minkäänlaisia suunnitelmia, joten sain rauhassa tehdä just niitä juttuja, mitä mieli teki. Syömisen jälkeen menin takaisin ylös ja avasin koneen, sekä blogin ja ryhdyin kirjoittamaan (päiväkirjaa ja blogia samana päivänä, hyvä mä!). Aikani ruutua tuijoteltua päätin vaihtaa kirjoittamisesta lukemiseen ja totesin jälleen, että mulla on kesken ihan liian monta kirjaa. Vähän paha tapa aloittaa lukemaan jokaista vähän matkaa, mutta kun ei millään osaa valita, mitä lukisi ensiksi! Yksi suositus on Maija Kajannon kirjoittama Kahvila Koivu -kirjasarja, jonka ensimmäinen osa Korvapuustikesä yllätti mut todella positiivisesti! Niin rentoa hyvän mielen lukemista, täydellistä syksyn pimeisiin iltoihin. Nyt olenkin jo toisen osan, taatelitalven, kimpussa. Myös yksi meneillään oleva kirja Sinuun en ainakaan rakastu on ainakin alun perusteella vaikuttanut tosi mielenkiintoiselta ja tällä hetkellä pallottelenkin pitkälti näiden kahden edellä mainitun lukemisen välillä.

 

 

Kellon lähestyttyä iltapäivää päätin lähteä pienelle happihyppelylle ja suuntasin suoraan kotiovelta lenkille. Vaikka lehdissä vaihtuu värit joka syksy, niin silti jaksan kyllä aina ihastella noita värien täplittämiä puita. Kaikkialla on niin kaunista ja hämärtyvissä illoissakin on jotenkin ihan eri fiiliksensä, kun puissa on vielä väriä jäljellä. Ulkona oli jo yllättävän kylmä ja katsoinkin, että pian alkaa tulemaan myös yöpakkasia… talvi ei ole enää kaukana.

 

 

Lenkin jälkeen väsäsin pikaisen kanasalaatin, vaihdoin rennot vaatteet, kirjoitin vielä hetken blogia ja sitten käperryin viltin alle sipsikulhon kanssa katsomaan Gossip Girliä. Paljon muuta en sitten enää ehtinytkään, sillä myöhemmin suuntasin vielä poikaystävän luo ja hengailtiin loppuilta yhdessä! Aika ihana päivä ja just sellainen, mitä kaipasinkin <3. Nyt suljen koneen ja menen pikapuolin nukkumaan, joten hyvää yötä myös sinne ruudun toiselle puolelle!