breakfast protein box

Ensimmäinen huomioni täkäläisestä työkulttuurista on, että täällä työskennellään aika paljon etänä kotoa käsin. Osittain tämä johtuu ruuhkista, jotka saattavat venyttää 15 min työmatkan tunnin ajomatkaksi liikennevalolta seuraavalle liikennevalolle. Oli siis ok, että työskentelin työpäivän etänä, sillä olimme saaneet liput Conan O’Brienin nauhoituksiin Warner Brosin studiolle ja meidän tuli lähteä päivällä hieman aikaisemmin ajamaan kohti Hollywoodia. Etätyöskentelyssä on se hyvä puoli, että aikaa ei menee paikalle siirtymisiin ja työpäivän voi viettää sotkunutturassa sekä pyjamassa. Havahduin kuitenkin siihen, että minun oli sittenkin poistuttava hakemaan jostakin aamupalaa. Koska en ole vielä ihan kartalla kaikista aamupalapaikoista eikä dinereiden friteeratut aamupalat tuntuneet houkuttelevalta idealta suuntasin Strarbucksiin, josta tiesin saavani nopeasti kahvia ja jotain syötävää.

Päädyin valitsemaan aamupalaksi ihan mielenkiinnosta Breakfast Protein boxin, joka sisälsi juustoa, myslisämpylän, omenaviipaleita, viinirypäleitä, maapähkinävoita ja keitetyn kanamunan. Boxi oli ihan sopivan kokoinen vaikka olisin voinut ehkä syödä vähän lisää. Jenkkityyliin nappasin kahvin ja boxin mukaan autoon. Naureskelin ratissa, että sitä ollaan jo niin paikallista, niin paikallista. Aamupala piti kuitenkin ihan hyvin nälkää ja aamupalasta jäi hyvä olo. Vaikka tulen varmaan ostamaan boxin toistekin niin olen myös päättänyt, että joku aamu aloitan aamuni dinerista ja tilaan kasan mustikkapannukakkuja siirapilla.

Starbucksin kahvi- ja teekuppien nimeämiskäytäntö on ihan hauska lisä, mutta olisi myös hauska tietää millaisia nimimuunnoksia henkilökunta kirjoittelee. Tällä kertaa nimekseni tuli Sal. Kun Sal:ia oli huudeltu muutamaan kertaan tajusin, että minähän se varmaan olen. Nimeni on nyt vielä helppo, mutta kaverini Vilhelmiina joutuu yleensä tavaamaan nimeään muutamaan otteeseen eikä se ole tainut vielä koskaan mennä oikein ulkomailla. 

-Sal