Lace and denim on board
Shortsikelit jatkuvat ja shortsikeli on yhtäkuin kruisailukeli. Lonkkarini on nojannut ympäri vuoden eteisemme seinää vasten ja talvella ulos lähtiessäni mietin aina kuinka helppoa olisi ottaa lauta kainaloon ja rullata alamäkeä pitkin kaupunkiin.
Eilen päätimme lähteä lonkkaroimaan (onko se edes sana ja jos on motoristi niin onko myös lonkkaristi?) ja tietysti istuskelemaan satamalaivoille. Lasketaanko se urheiluksi jos treeni päättyy aina limsaan tai jätskiin?
Pois alta!
Meillä on käynyt hirmu hyvä tuuri vuokrakämppämme kanssa, jonka löysimme hyvän ystäväni välityksellä. Tuohon maisemaan ei koskaan kyllästy kun sen näkee kotiovelta. Lisäksi meillä on maailman ihanimmat vuokraisännät, jotka asuvat alakerrassamme. Kummatkin ovat eläkkeellä, mutta silti he pyöräilevät pitkiä pyörälenkkejä ja käyvät Saksassa moottoripyörien kanssa kiertelemässä. Kun kävimme esittäytymässä, niin he sanoivat etteivät raaski nostaa vuokraamme, joka oli jo entuudestaan suht matala verrattuna muihin keskustan kämppiin. Noh, kyllä tätä kämppää etsittiinkin kissojen ja koirien kanssa.
Olen nähnyt tänä keväänä useita lonkkaristeja (päätin juuri, että se on sana), mutta harvemmin he ovat tyttöjä. Kuinka siistiä olisikaan perustaa oma kruisailutyttöjengi. Useimmilla tytöillä, joita olen nähnyt kruisailemassa on Vansit, Ponkesin pipot ja flanelipaidat, joten taidan hieman erottua massasta. Tai mikä nyt on enää massaa. Viime kesänä näin viisikymppisen naisen lonkkarin päällä polvi- ja kyynärsuojineen. Rispekt!
Välistoppi satamalaivoilla ja ananasjaffaa. Pakko myöntää tässä välissä, että minulta meinasi päästä jännitysoksu tai siltä ainakin tuntui kun rullailin satamalaivojen ohi. Ehkä kerran oli pakko pyähtyä ”fiksaamaan tukkaa” kun vauhti alkoi kasvaa hieman liikaa. Toisaalta jos olisin kaatunut kaikkien niiden ihmisten edessä, jotka olivat viettämässä kesäiltaa satamassa niin ei se olisi poikennut mitenkään viime kaatumisestani Kämp Gallerian COS:ssa, jolloin sain aikaan jäätävän rymähdyksen. Ylös vaan, mitään ei sattunut ilme päälle ja kirotaan sitten lopuksi omassa mielessä kun sattuu niin pirusti.
Vaikka kello alkoi olemaan jo lähemmäs seitsemää niin aurinko vaan paistoi ja sain taas muutaman pisaman lisää.
Team Converse.
Paita-H&M/ shortsit-Zara/ tennarit-Converse/ laukku-Pieces/käsikorut-Pandora/aurinkolasit-Baliraybanit
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin aurinkoista tiistaita :)
-Sara