Jokaisella on varmasti omat kokemuksensa iskuyrityksistä; useimmiten ei niin menestyksekkäistä sellaisista. Nostan kuitenkin hattua niille miehille ja naisille, jotka uskaltavat tehdä aloitteen ja lähestyä tuntemattomia ihmisiä. Olkoon nämä alkusanat seuraavalle tapahtumalle.

Kun tulin maanantai aamuna töihin ja kaverini huikkasi minulle malttamattomana, että nyt on hyvä tarina kerrottavana ja vielä lopuksi heitti nauraen, että voisit kirjoittaa tästä blogiini puoli vitsillä niin postaus oli sinetöity. Tämä oli nimittäin paras kuulemani tarina vähään aikaan. Naispuolinen kaverini oli viettämässä tyttökaverinsa kanssa Kolmessa Kaisassa  sunnuntai-iltaa oltuaan viime iltana ulkona juhlimassa, joten kuten tiedätte väsyneenä kaikki naurattaa. Tovin päästä seurueen pöytään tuli mies ja kysyi kaveriltani, että mitä mieltä hän on siitä, että tuntematon mies tulee yhtäkkiä juttelemaan? Onko se a) pelottavaa vai b) ihan mukavaa? Mies sanoi lähtevänsä ja jättävänsä tytöt miettimään hetkeksi vastausta. No, hetken kuluttua mies palasikin pöytäseurueeseen. Alkuhämmästyksen jälkeen mies vaikutti ihan mukavalta ja oli ihan näppärän näköinenkin. Puheenaihe kääntyi pian mieheen, joka kertoi juuri jättäneensä päivätyönsä koska hän halusi luoda uraa esiintyvänä taiteilijana. Ok, esiintyvästä taiteilijasta tuli heti ensimmäisenä mieleen näyttelijä/laulaja/taiteilija, mutta miehellä olikin ihan oma visionsa taiteilijan urasta.

Kaverini sitten kysyi, että mitä mies nyt tekee jätettyään päivätyön. Mies kertoi, että hän on räppäävä strippari. Tytöt herähtivät nauruun. Tässä vaiheessa myös itselläni aamukahvi meinasi mennä väärään kurkkuun ja vesi alkoi valua silmistäni kun mielikuva räppäävästä stripparista tuli mieleeni. Tarina jatkuu. Mies kertoi kuinka räppäys ja strippaus ovat itseasiassa todella vaikeat taiteenlajit yhdistää ja vain 5 % hänen esityksistään on suunniteltua ja loput 95% spontaanisuutta. Naurun pidättely ei ottanut loppuakseen. Koska jokaisella artistilla kuten räppäreillä ja strippareillakin tulee olla esiintyjänimi niin asia tuli puheeksi. Kun kaverini kertoi miehen esiintymisnimen, mie romahin! Miehellä oli kuulemma myös omat Facebook-fanisivut.

Keskusteltuaan tovin miehen uudesta päivä/iltatyöstä mies kysyi kaveriltani jos hän haluaisi lähteä treffeille. Ensimmäiseksi kaverini mietti, että periaatteessa hän oli ihan kivan oloinen ja ihan hyvän näköinen, mutta mietti myös, että miten hän esittelisi miehen kavereilleen. Mietin, että mitäs jos jotkut kaverit alkaisivat miettimään, että mistähän tuo mies on niin tutun näköinen? Kaverini vastasi kohteliaasti ei kiitos.

Edellisviikolla toinen työkaverini sai treffipyynnön ruokalassa sen jälkeen kun eräs mies oli tuijottanut kaveriani koko ruokatunnin ajan katsettaan kääntämättä. Onko teillä joitakin hauskoja tarinoita, kun teitä on tultu pyytämään ulos? Yksi ystävistäni väittää olevansa spurgumagneetti ja toinen avautuu, että romanttisia kohtaamisia tapahtuu vain elokuvissa. Kuulostaako tutulta?

-Sara