Testissä raakaruoka

Santa Monican rannan läheisyydessä Main Streetillä sijaitsee raakaruokaravintola, Rawvolution, jonka menu koostuu puhtaasti orgaanisesta kasvisravinnosta, jota ei ole prosessoitu tai kypsennetty lainkaan. Kyse on siis vegaani-ruokavaliosta ja kaikki ateriat on tehty pelkästään kasvisperäisistä raaka-aineista. Monet julkkikset vannovat raakaravinnon nimeen, sillä raakaruuan uskotaan edesauttavan paremman ihon, nuoremman ulkonäön ja terveellisen elämän sekä henkisen tasapainon tavoittelussa. No totta helkkarissa sitä oltaisiin itsekin sutjakoita, jos pelkkiä porkkanoita popsisi, mutta siinä vaiheessa en menisi enää omasta henkisestä tasapainosta takuuseen. Oli miten oli, lähdimme suurella mielenkiinnolla testaamaan raakaruokaa koko porukan voimin. 
DSC_3049.JPG

Tämä oli itseasiassa jo toinen kertani Rawvolutionissa, mutta tällä kertaa mukana oli arvosteluraatina siskoni sekä poikaystäväni. Ensimmäisellä kerralla valitsin suht varman vaihtoehdon ruokalistasta sillä nappasin viimeksi mukaani Tiger roll-wrapin, joka sisälsi avocadoa ja schezwanilaiseen tyyliin maustettuja kasviksia. Koska wrappi tosiaan oli listan yksi varmimmista vaihtoehdoista päätin valita tällä kertaa ruokalistasta hieman jotakin haastavampaa.

Tunnelma ravintolassa oli kiireetön ja ihmisiä tuli ja meni ravintolan takahuoneeseen. Oven suussa mainostettiin delfiini-mytologiaa, jonka avulla tulkitaan ryhmässä ihmisten unia. Hörpiskelin fuusiofilteröityä vettä ja yritin pitää mieleni avoimena hieman boheemimmalle kokeilulle. Minusta on hauska testata uusia juttuja ja haluan antaa kaikelle mahdollisuuden.

DSC_3053.JPG

DSC_3050.JPG

Valkkasimme siskoni kanssa ruokalistasta Pad Thai-nuudeleita ja P. valkkasi todellisen raakaruokakokin unelmahaasteen eli hampurilaisen pekonilla ja ranskalaisilla. Koitimme pähkäillä, että miten ihmeessä nuo annokset syntyvät ilman kuumentamista tai maitotuotteita, joka sitoisi raaka-aineita yhteen. Kun sain annoksen eteeni ja haukkasin ensimmäisen haarukallisen ”nuudeleitani” ensimmäinen ajatus oli, että ruokanihan on kylmää. Niin tosiaan, raakaruoka on kylmää. Nuudelit olivat ilmeisesti veistelty kurpitsasta ja kastikkeen pohjana oli käytetty kookosta. Kookoscurry maistui yllättävän hyvältä, mutta kurpitsa teki annoksesta aika vetisen vaikka nuudelit olivatkin rapeita. Maut olivat ihan hyviä, mutta jotenkin en vain tottunut kylmään annokseeni. Vaikka rakastan salaatteja ja nekin ovat kylmiä niin pääruuan syöminen kylmänä vaati totuttelua.   

DSC_3052.JPG

Sitten oli pöydän mielenkiintoisiman annoksen eli hamppari vuoro. Ranskalaiset oli korvattu salaatin lehdillä,  sämpylä näkkileivän tyyppisellä keksillä, jauhelihapihvi saattoi olla soijaa ja pekonista ei ollut mitään hajua mistä se oli peräisin. Hamppari oli ihan ok ja kaksimetrisen miehen ilme oli kaiken näkemisen arvoinen kun P. tutkiskeli uteliaana hamppariaan. Näin sieluni silmin hänestä kuinka hän vertasi mielessään raakahampparia BigMaciin. Ei siitä nälkä tainut lähteä, mutta kokemuksia, kokemuksia… DSC_3051.JPG 

DSC_3056.JPG

DSC_3055.jpg

DSC_3060.JPG

DSC_3063.jpg

Raakaruoka oli kokemuksena ihan mielenkiintoinen ja uskon kyllä, että raakaravinnolla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmiskehoon. Totesin, että maun ja ehkä koostumuksenkin puolesta voisin syödä aina silloin tällöin raakaruokaa, mutta ei se silti syrjäyttänyt ala-asteella opittua lautasmallia. Ehkä seuraavaksi kokeilen raakakakkua, jotta raakaruuasta jää lopuksi hyvä maku.

-Sara 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muoti Ruoka ja juoma Mieli Trendit

Venicen huimapäät

 

DSC_2940.JPG

DSC_2858.JPG

DSC_2934.JPG

DSC_2927.JPG

Yksi Venice Beachin kiinnostavimmista nähtävyyksistä on ehdottomasti rannalle rakennettu skeitti pool, jossa paikalliset ja vähän kauempaakin tulleet skeittarit treenaavat ja hiovat temppujaan sekä ottavat kilpaa toisistaan leikkimielisesti mutta silti tosissaan. Muutamasta kaverista näki, ettei alastulot ole aina mennyt ihan putkeen ja arpia oli jos jonkin näköisiä, mutta skeittarit kantoivat arpiaan ylväänä ihan niinkuin lautojaankin. En vieläkään ole oppinut ymmärtämään kuinka painovoimaa voi uhmata ja ilmalentojen aikana lauta pysyy kuin liimattu skeittarin jalkojen alla. Purkkaa vai mitä lie. Nyt harmittaa kovin, etten ottanut omaa lonkkariani mukaan reissuun sillä rantaviivaa pitkin olisi hyvä potkutella. Temput ja liian jyrkät alamäet jätän kuitenkin ihan muille sillä tähän ikävuoteen mennessä itsesuojeluvaisto on kerennyt jo erittäin korkealle. 

DSC_2852.JPG

DSC_2857.JPG

DSC_2849.JPG

DSC_2848.JPG

 

Olisin voinut jäädä tuijottelemaan kavereiden temppuilua vaikka koko aamupäiväksi. Aika huimia kavereita, eikö? 

-Sara

Muoti Oma elämä Liikunta Trendit