Kaikki lähti tästä paidasta. Olen jo pitkään haaveillut Zoe Karssenin Creme de la Creme -paidan perään, mutta en ole onnistunut sellaista itselleni aleista nappaamaan ja olen tullut siihen tulokseen, että hinta pelkästä trikoosta on tällä hetkellä hieman liian suolainen minulle. Tällä viikolla löysin kuitenkin oikein passelin halpisversion paidasta Gina Tricosta. Jotenkin kaikki mustavalkoinen on alkanut taas miellyttämään silmääni. En tiedä pistäisikö tämän perus pessimistisyyden piikkiin, että kesähän on kohta jo loppu ja syksyn synkistelyt alkakoot vai siitä, että mustavalkoisen yhdistelmä on mielestäni aina tyylikäs. Oli miten oli, tämän viikon viimeisen työpäivän aamuna huomasin, että kaikki ylläni tai mukanani oli mustavalkoista. Minulla oli aikaa keretä aamulla bussin 15 minuuttia ja mitä minä päätän tehdä? No ottaa tietysti kuvakollaasia kaikesta kivasta mustavalkoisesta vaikka minun pitäisi olla jo matkalla pysäkille. Kun juoksin Bussiasemalle hiki päässä kaikki viikonlopun kamat levällään repsottaen viikonloppukassista mietin, että monetkohan kalsarit tippui matkan varrelle ja olisiko bussista myöhästyminen kannattanut kuvakollaasin vuoksi. No olisi.

Tällä hetkellä löhöilen kesäpaikallamme ja ajattelin ottaa vielä muutaman kuvakollaasin, koska kuvaaminen jäi hieman siinä aamuhötäkässä puolitiehen. Maalla on ihanan leppoisaa ja tällä kertaa uuden paidan asusteeksi pääsi vanha majakkalyhty. Silloin kun tapahtuu niin tapahtuu ja silloin kun päättän jotain tehdä niin senhän teen. Tarkoitti se sitten aamuista kuvaussessiota silläkin uhalla, että kalsarini majailevat tällä hetkellä Maunulan tienposkessa tai sitä, että isäni ihmettelee vierestä kun kanniskelen mukanani majakkalyhtyä.

Nyt kiire on poissa ja lähden käymään läheisessä kylässä kyläkaupassa.

Rentoa viikonloppua kaikille 🙂

-Sara