Kun graduohjaajani innostuu saamistani testituloksistani ja ehdottaa lisää testejä niin nojaan hetkeksi taaksepäin ja mietin, että tuleeko kesän valmistujaisjuhlia ollenkaan. Olen ollut mahdottoman innoissani graduaiheestani sekä tuloksista koko prosessin ajan ja gradun työstäminen on ollut odotuksieni vastaisesti jännittävää ja palkitsevaa. Nyt kuitenkin on se vaihe kun tuntuu siltä, että olen pyörittänyt samaa dataa ja koodia pienen iäisyyden.  

Motivaattoriksi olen sopinut itseni kanssa, että kun homma on kansissa niin palkitsen itseni. Perjantain kunniaksi listaan eksyi ehkä hieman korkealentoisia toiveita, mutta olen päättänyt, että ainakin yhden tuosta listasta kotiutan omakseni. Kun valmistuin kandiksi sain vanhemmiltani kellon ja itselleni ostin laukun, jota olin katsellut jo pitkään. Kumpaakin olen käyttänyt melkein joka ikinen päivä ja tuntuu hyvältä tietää, että niiden asioiden saavuttamisen eteen on joutunut tekemään kovasti töitä.

Kuva:we heart it

Tästä on ainakin viisi vuotta aikaa kun eräs tuntematon nainen kertoi minulle, että hän oli askarrellut vuosia sitten pahville unelmakarttansa, joka sisälsi hänen unelmiaan ja toivoi niiden joskus vielä toteutuvan. Myöhemmin nainen oli löytänyt karttansa uudestaan ja tajunnut, että suurin osa hänen unelmistaan oli toteutunut. Arvaatte varmaan jo, etten puhu enää pelkistä koruista ja laukuista. Kyseinen nainen oli perustanut oman kynsistudion, jossa minä huollatin kynsiäni ja kuuntelin hänen unelmiaan. Oliko toteutunut unelma sattuman kauppaa, summa alitajuntaisia valintoja unelmaa kohti vai kumpaakin?

Kuva: we heart it

Minulla on kaksi toivelistaa. Toisesta näittekin jo osan ja toinen on paljon enemmän. Olen aina unelmoinut kouluttautumisesta, työpaikasta, joka olisi kunnianhimoni, elämänkumppanista, matkustelusta jne. Tällä hetkellä olen onnellinen, että osa unelmistani on toteutunut, mutta tunnen syyllisyyttä siitä, etten ole täysin tyytyväinen toteutumattomien unelmien vuoksi. Minulla on aina ollut mielikuva tulevaisuuden minästäni ja mitä kaikkea siihen kuuluu. En osaa rauhoittua ennen kuin koen, että olen saavuttanut heijastukseni tulevaisuudesta. Tyhmääkö? Kyllä, mutta minkä sitä luonteelleen voi.

Koen toivelistat kunnianhimon lähteeksi -en usko, että kukaan haluaa raataa niska limassa ilman, että siitä saa rahallista tai henkistä tyydytystä. Toivelistat saattavat kuitenkin aiheuttaa turhia paineita ja riittämättömyyden tunnetta kun unelmia ei vaan saa toteutetuksi. 

Sitten kävin miettimään, että ehkä kaksi toivelistaani eivät ole sittenkään niin erilaisia. On selvää, että kaikkia unelmia listalta ei voi heti toteuttaa ja jotkut eivät toteudu koskaan. Jos joku unelma listalta toteutuu niin sen tilalla on heti uusi ja suurempi unelma. Olisi niin paljon helpompaa vain olla tyytyväinen mitä tällä hetkellä on jo saavuttanut, mutta ellei unelmien listoja olisi niin elämä olisi aika tylsää. Ei lomamatkoja, joita odottaa arkisin tai haasteita, joita kohdata jalat tutisten. Minulle unelmat merkitsevät haaveilua, jotka saattavat toteutua. Mikä muuten saisi meidät kurkottelemaan hieman pidemmälle ja toteuttamaan haaveitamme ellei listat unelmistamme?

Kuva:we heart it

Unelmien täyteistä viikonloppua 🙂

-Sara