Sunday Surfing
Olen kertonut täällä aikaisemminkin, että vietin vaihto-opiskeluni Indonesiassa, Balilla vuonna 2010 syksyllä. Yliopistoni vaihtokohteet eivät tuolloin napanneet, sillä ajattelin, että jos lähdetään vaihtoon niin lähdetään kunnolla ja koko rahan edestä. Euroopassa kerkeisin kyllä myöhemminkin reissaamaan ja tuolloin maailma tuntui vielä täysin avoimelta, jossa kaikki oli mahdollista. Veressäni taisi olla tuolloin vielä hitusen nuoruuden kuolemattomuutta. Kriteerini vaihtokohteelleni oli se, että tarkenisin bikineissä ympäri vuorokauden ja surffimahdollisuudet olisivat suotuisat. Siitä se ajatus sitten lähtikin ja varasin vahingossa menolipun Balille P.n syntymäpäiväksi. Öhh, yllätyyys!
Muistan vieläkin ensimmäisen surffituntini, jonka otin Sumatralta saapuneelta beach boylta, joka vakuutti minut hyppäämään laudan päälle ruuhkaisella Kuta beachilla. Puolessa välissä tuntia hän ilmoitti minulle sivulauseessa ollessamme meressä, ettei hän osaa uida. Hörppäsin kulauksen merivettä väärään kurkkuun ja ajattelin, että great! Vajaan tunnin pulikoimisen jälkeen olin niin rikki, että nukuin tuona päivänä 4 tunnin päikkärit. Olin luultavasti hörppinyt merivettä enemmänkin ja raajat olivat naarmuilla laudan evästä ja karheasta pinnasta johtuen, mutta takaisin oli päästävä.
Siirryimme Balin hiljaisemmille rannoille kuten double six:lle ja pientä edistystä alkoi tapahtumaan. Sain vaihdettua lautaa pienempään, mutta turpaa tuli meren aalloilta jatkuvasti. Vähän väliä löysin itseni ns. pesukoneesta ainoana ajatuksenani suojata päätäni laudalta, jonka sijaintia en merenpohjassa tiennyt lainkaan. Aallon nappaamisesta koitunut voitonriemu korvasi kuitenkin kaikki naarmut ja paikallisten surffareiden lausahdukset heidän merkkaamillaan aalloilla kuten: are you sure you wanna be here? Yes-huuto perään, nopea laudan kääntäminen rantaa kohti ja taas mentiin. Puoli vuotta meni hujauksessa ja parhaat aallot hiipuivat sadekauden edetessä talvella. Kaiholla noita aikoja muistaen ja uutta surffausmatkaa tulevaisuuteen suunnitellen löysin upeita surffilautoja Pinterestistä, joita tuskin raaskisi käyttää. Mikäs siinä tällaisia surffilautoja rannalla kainalossa kanniskellessa olisi ollessa:
Jos olet kiinnostunut enemmänkin surffaamisesta niin suosittelen vierailemaan Kalle Carranzan blogissa, joka kertoo matkailusta, terveellisestä ruoasta ja surffimuodista. Kalle on entinen pro-surffari, johon törmäsin Balilla samassa koulussa ollessamme. Blogiin löydät täältä: http://www.siestarobot.com/
Tulevaisuus on suunnitelmia varten.
-Sara