Some- täydellisyyden propagandaa?

dav

Some, tuo ihanan kamala asia, josta nykyään puhutaan kaikkialla. Tuolta käsitteeltä ei ole voinut välttyä, ellei sitten ihan eristäytyneenä ole viime vuodet elänyt. Tuosta paljon kiistellystä asiasta on valtavasti mielipiteitä. Niin puolesta kuin vastaankin. Osa ei tunnu voivan elää hetkeäkään ilman sitä samalla kun osa etsii tietoa netin vaikutuksista ja paasaa niitä sitten joka välissä.

Onhan some hieno asia monella tavalla. Voimme jakaa sinne kaikkia ihania hetkiä elämässämme, löytää vertaistukea ja muuta mielekästä sisältöä elämäämme. Varmasti kääntöpuolen kaikki jo tietävätkin. Se, onko some hyvä vai huono asia riippuu aina ihmisestä ja tilanteesta. Ei mielestäni siksi voi sanoa onko se ”hyvä vai paha”. Jos henkilö käyttää nettiä motivoituakseen ja tulee iloiseksi siellä aikaa vietettyään ei ongelmaa ainakaan siinä suhteessa ole. Jos taas tämä sama henkilö tulee somessa ollessaan ahdistuneeksi ja saa tuntee olonsa jatkuvasti huonommaksi kuin muut, on syytä heräillä siihen, että jotain pitäisi nyt tehdä.

Sitten päästäänkin itse aiheeseen. Eli siihen, miten somessa ihmisten elämä näkyy. Lienee jo sanomattakin selvää, että netissä 90% julkaistuista kuvista on otettu silloin kun ihmisten elämässä tapahtuu jotain erityistä, tai kun he tuntevat olonsa hyväksi. On varmasti jo melko selvää, ettei moni halua laittaa kuvaa itsestään väsyneenä pitkän päivän jälkeen, nälkäisenä ja ärtyneenä. Netti on paikka, jonne jaetaan pääasiassa hyvät hetket. Somessa varjoon jäävät kaikki ongelmat ja huonot päivät, joita kaikilla kuitenkin vähintään silloin tällöin on.

Ulkonäköpaineet netissä ovat melkoisen hurjia, kun niitä oikeasti alkaa miettimään. Somessa kuka vain voi olla periaatteessa mitä vain. Monesti elämää muokataan siellä melko kauas todellisuudesta. Eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa. Kivahan se on, että ihmiset haluavat jakaa hyviä hetkiään ja kuvia itsestään, joista he pitävät. Ongelma piilee siinä, miten katsomme kyseisiä postauksia ja kuvia. Niin somessa, kuin oikeassakin elämässä pitää huomioida se, ettei kaikki ole miltä näyttää.  Kenenkään elämä ei ole täydellistä. Eikä ketään ihminen ole täydellinen.  Some vain voi saada sen näyttämään siltä. Voisin alkaa kirjoittamaan enemmän netin ulkonäköpaineista, mutta siitä on parempi puhua omassa tekstissään.

Mielenkiintoinen seikka minusta on miettiä toisinaan somea ikään kuin propagandana. Koska siltä se välillä tuntuu. Paikka jonne jaetaan kuvaa siitä, että asiat ovat paremmin kuin ne ovatkaan. Näytetään vain se hyvä puoli elämästä. Mitä enemmän kuvia näemme tietynlaisista ihmisistä ja mitä enemmän näemme jokaisen täydelliset hetket elämästä alkaa oma elämä tuntua jollain tapaa huonommalta. Siksi suosittelen ihan jokaiselle laittamaan niin sanotut kriittisen tarkastelun lasit päähän. Somea katsoessa pitää nähdä se, ettei siellä näe kaikkea. Jos näin ajatellaan. Nettiin laitetaan yleensä vain se, mikä halutaan muiden näkevän.

Loppusanoina haluan antaa tehtävän kaikille. Seuraavan kerran kun menet katsomaan Instagramista tuttaviesi ja puolittujen postauksia. tai vaihtoehtoisesti kadehdit julkkisten elämää, mieti onko kyseisen hebkilön elämä oikeasti sellaista, kuin se netissä näyttää. Kenenkään elämää ei tulisi tulkita pelkän somen perusteella. Ja jottei tekstini kuulostaisi nyt hirveän negatiiviselta niin sanotaan nyt tähän loppuun vielä yksi pieni tiivistelmä. Some on mielestäni hieno asia. On mahtavaa, että on olemassa paikka, jonne voi jakaa ihania hetkiä elämästään. Se kuitenkin vaatii myös kriittistä näkökulmaa, eikä kaikkea kannata uskoa. 🙂

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *