Minut löydettiin kadulta.

Olen aina haaveillut tapaavani miehen ihan tuosta noin vain. Eli hän pysäyttäisi minut kadulla ja toteaisi, että:

”hei, lähetkö treffeille?”

Keskellä kirkasta päivää ja kadulla tuosta noin vain. Ja nyt minulle näin kävi. Olin aivan häkellyksissä. Mies vaikutti olevan kaikin puolin kiva, fiksu ja söpö. Ensi viikolle onkin sitten sovittu jädensyönti-treffit. Joten näinkin VOI OIKEASTI tapahtua! Wish me luck, girls and boys 😉 

Intouduin myös käymään Tinder-treffeillä. Elämäni ensimmäisillä sellaisilla.
Se valoi minuun toivoa siitä, että minusta voisi oikeasti kiinnostua joku tasapainoinen mies.
Eikä aina sellainen, noh. Renttu. Lupasin miehelle, että en paljasta hänestä blogissani mitään. 
Joten hänen henkilöllisyys on salassa ja suojattu. Mutta voi näemmä sieltä ihan hyviä löytöjäkin tehdä! 

Seuraava blogipostaus koskeekin aihetta, mitä treffien jälkeen?
Mitä sitten, kun olette käyneet ulkona jo muutamia kertoja? 
Kun synkkaa hyvin ja kaikki on kivaa…. 

Nimittäin minulla on ongelma. Olen ollut sinkkuna vuodesta 2008 asti. Eli hyvin kauan. 
Ja pakko tunnustaa, että en enää muista miten parisuhteessa ollaan.

Treffit? Ei ongelmaa. Tyttöystävä, minä? Öööö….saanko paeta? 

Joten ensi keralla pohdin, miten tämä yli kolmekybän perberi osaisi olla aloillaan.