Sataman valot

Valkeat kesäyöt

En ole kirjoittanut tänne aikoihin aivan kuten toukokuussa veikkasinkin. Se johtuu yksinomaan siitä, että olen istunut hyvin vähän tietokoneen ääressä enkä tykkää (tai oikeammin edes osaa) näpytellä kosketusnäytöllä pitkiä tekstejä. Mutta nyt tulin sanomaan moi ja kertomaan, että kesä on kulunut hujauksessa ja kolmen kuukauden välttämätön työttömyyspätkäni on ylittänyt puolivälinsä. Työttömyyden huomaa ensisijaisesti tietenkin pankkitililtä […]

Sataman valot

Tyytyväisyys

Tuntui kovin kevyeltä lähteä töistä perjantaina. Palautin avaimet, henkilökortin ja puhelimen, toivotin kaikille hyvää kesää ja tapaamisiin taas syksyllä. Edellispäivänä juttelin esimieheni kanssa ja perjantaina soitin työvoimatoimistoon ja nyt koko kuvio on selvä: syksyllä aukeavaa työpaikkaa ei laitetakaan yleiseen hakuun, vaan sopimukset tehdään kanssani elokuussa. Voin siis huokaista syvään ja keskittyä vain nauttimaan kesästä. ”Sä […]

Sataman valot

Yllätysjuhlat

Pitkäaikaisin ystäväni K täytti perjantaina kolmekymmentä vuotta. Joskus aiemmin K puhui pitävänsä syntymäpäiväjuhlat, mutta lykkäsi sitten kuitenkin ajatuksen sivuun. Niinpä rupesimme juonimaan jo aikaisin keväällä yllätystä K:lle, sillä hyvänen aika sentään, nainen täyttää kolmekymmentä! Ei sitä olan kohautuksella ohiteta! Lähetimme porukalla hänelle postissa lahjakortin tatuointiliikkeeseen ja K taisi kuvitella, että lahja on siinä. Kun K:n […]

Sataman valot

– Minä oikein tunnen, miten talvi valuu yltäni, Ronja sanoi. – Pian olen niin kevyt, että voin lentää.

Töitä on jäljellä enää kuukauden verran. Määräaikaisena työntekijänä lomat täytyy pitää ennen toukokuun loppua ja siksi täysiä työviikkoja ei ole enää ainuttakaan, sillä ripottelin jäljellä olevat lomapäivät viikonloppuja pidentämään. Kesäkuun alussa ilmoittaudun työttömäksi ja heti sen jälkeen lennän ystäväni kanssa pitkäksi viikonlopuksi Pariisiin. Niin, lakipykälien vuoksi tiedossa on 90 päivää työttömyyttä, jotta voin syksyllä jatkaa […]

Sataman valot

Kunpa olisi jo lauantai-ilta

On ihanaa, miten ystävät säilyvät välimatkoista huolimatta läheisinä. Perjantai-iltana tapasin kolme pääkaupunkiseudulla asuvaa ystävääni puolimatkan krouvissa Porvoossa. Kävimme syömässä tunnelmallisessa Gabriel 1763 -ravintolassa ja istuimme pitkän tovin vaihtamassa kuulumisia. Sillä välin huhtikuisen illan hämärä laskeutui Porvoon vanhan kaupungin ylle ja jos Porvoon vanha kaupunki on kaunis päivällä, niin illalla se vasta onkin! Joskus täytyisi lähteä […]