Haloo? Täällä puhelinmyyjä!
Viime aikoina puhelimeni on soinut tiuhaan. Joskus pyydetään rahaa pelastushelikoptereille, seuraavaksi koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja äsken minulle myytiin vakuutusta rintasyövän varalta. Ajatus kaikessa on hyvä, mutten voi mitään sille, että minua rupeaa joka kerta ärsyttämään tunteisiin vetoava myyntipuhe. Äsken kerrottiin, kuinka monen naisen kohtaloksi rintasyöpä osuu ja kuinka silloin on hyvä, että on tällainen vakuutus. Kurtut otsallani syvenivät ja kysyin myyjältä, että mitäs sitten, jos kohdalle osuukin jokin muu syöpä? Onko tämä vakuutus silloin täysin turha? Nainen joutui sanomaan myöntävän vastauksen. Sanoin, että jos tälle tielle lähtee, pitäisi ottaa varmuuden vuoksi vakuutus ihan jokaista vakavaa sairautta varten. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu ja kaikkeen ei pysty mitenkään varautumaan etukäteen. Juuri siksi tuntuisi kummalta päättää nyt, että rintasyöpä on se sairaus, mihin minä panostan.
Tiedän olevani turha ja innoton asiakas puhelinmyyjille. Missään nimessä en ole asiaton tai ilkeä, koska käytöstavat kuuluvat mielestäni kaikkialle ollaanpa sitten puhelimessa, internetissä tai kasvotusten. Puhelimeni rallattaa kuitenkin niin tiuhaan, että minua rupeaa tökkimään heti kuullessani myyjien laulavan äänensävyn, jolla vielä usein lasketellaan myyntipuheet suoraan paperista sen sijaan, että opettelisi omaan suuhun sopivan myyntitavan. Varsinkin koulukiusaamisen ehkäisemiseksi myytävät lehdet ärsyttävät erityisesti. Olen ollut itse koulukiusattu ja sama inhottavuus on osunut parinkin ystäväni kohdalle, joten aihe on liiankin tuttu minulle. Kun sitten puhelinmyyjä kertoi, että näillä varoilla koulukiusaaminen saadaan kuriin, minun oli pakko kysyä, että mitä konkreettisia tekoja kiusaamisen lopettamisen eteen he tekevät. Vastauksena kuului: ”Menemme kouluihin ja lopetamme kiusaamisen.” Ok. Jos se olisi noin yksinkertaista, olisi homma hoidettu pois päiväjärjestyksestä jo vuosikausia sitten.
Ymmärrän, että puhelinmyynti on varmaan todella monelle työ, jota tehdään kenties opintojen tai toisen työn rinnalla eikä siihen välttämättä sitouduta ja syvennytä samanlailla kuin ammattiin, josta kasvatetaan oma urapolku. Eikä missään nimessä ole puhelinmyyjän vika, että hänen soittolistalleen sattuu vahingossa puhelinmyynnin hiljainen vastustaja, jonka on pätkätyöläisenä kuitenkin pakko vastata varmuuden vuoksi kaikkiin kännykän ruudulla vilkkuviin tuntemattomiin numeroihin. Olen laittanut numeroni erilaisille puhelinmyynnin estolistoille, mutta silti se pitää vakuutusmyyjät, sähköliikkeet ja hyväntekeväisyyteen rahaa keräävät aktiivisina, vaikka lehtimyyjät ovat sentään enimmäkseen kuulumattomissa. Miten nuo saisi kaikki vaiennettua? Nykyään on nimittäin sellainen ihme kuin internet, jota kautta minä kyllä olen lahjoittanut ropojani niin Punaiselle ristille kuin Roosalle nauhallekin. Ja ajatelkaa, sieltä löytyvät jopa lehtitalot, sähköfirmat, vakuutusyhtiöt sun muutkin! Heräteostoksia sen sijaan teen kaupungilla enkä puhelimessa, joten valitettavasti puhelinmyynti on minun numerossani molemminpuolista ajanhukkaa.
kuva weheartit.com