Mitä enemmän teen töitä enimmäkseen päätteen ääressä istuen, sitä tärkeämmäksi ulkoilu ja liikunta on muodostunut. Moisen seikan huomaaminen on hyvä juttu, koska tarkoitukseni on paiskia töitä eläkeikään asti ja pysyä hyvässä kunnossa. Vaikeinta liikkumisessa on loppujen lopuksi vain liikkeelle lähteminen. On suunnattoman houkuttelevaa rojahtaa pitkän päivän jälkeen sohvalle ja jäädä siihen, vaikka hyvin tietääkin, että ulkoilusta ja liikunnasta seuraa kiva ja reipas olo. Usein yritänkin mennä pilates-tunnille suoraan töistä, jotta sohva ei vahingossakaan osu kulkureitille. Viikonlopun vietimme kotona pitkästä aikaa. Koska suurin osa ystävistä ja perheenjäsenistä asuu pitkin poikin Suomea, olemme viikonloppuisin usein tien päällä. Välillä sovimme jo etukäteen (kuten nyt), että tänä viikonloppuna emme tee mitään emmekä lähde mihinkään. Se on oikeastaan aika kätevää, koska perjantaina kotiin tullessa vastassa on heti rentous: ei pakata tavaroita, vaan tehdään ruokaa, otetaan viintä, ollaan vaan. Koko viikonloppu on vasta edessä.

Viikonloppuna tuli reippailtua hyvin. Lauantaina aurinkoisen sään houkuttelemina lenkkeilimme maastoreittejä pitkin ja kiipesimme geokätkön perässä hyppyrimäkeen, jonne johti 315 porrasta. Geokätköily on juuri tästä syystä erinomainen laji, että se vie mitä erilaisimpiin paikkoihin ja opettaa omasta lähiympäristöstä paljon uutta. Sunnuntaina mies lähti autourheilun pariin pajalle ja minä sen sijaan salille. Kuntosali on uusin liikunnallinen tuttavuus. Minulla on oma tasooni hyvin sopiva ohjelma, jota nyt pitäisi aktiivisesti käydä treenaamassa. Siksi hankin käsivarteen sopivan pussukan iPhonea varten ja lainasin mieheltäni hyvät kuulokkeet, joiden ansiosta nostin rautaa omassa pienessä kuplassani Tango A La Yona -levyä kuunnellen. Tangoa ei ehkä ensimmäisenä mieltäisi treenimusiikiksi, mutta hyvin toimi ja reilu tunti vierähti kevyesti. Ja kovin kevyesti se oikeastaan menikin, sillä nostamani puntit ovat poikkeuksetta 5-10 kg painoisia eli olen juuri se tyyppi, joka kiskoo rimpulakäsivarsillaan epätoivoisesti rautaa ja näyttää siltä, ettei todellakaan tunne oloaan kotoisaksi. (Siksi tangoa!) Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, mikä valtava hyöty pilateksesta on ollut tässäkin lajissa. Vedin taljaa ja minulla taisi olla viisi kiloa työn alla, mutta keskityin pitämään keskivartalon tiukkana ja ryhdikkäänä, jotta homma tuntuu oikeassa paikassa. Vaikka olen ihan keltanokka punttisalimaailmassa, sillä hetkellä ajattelin, että taidan tehdä tämän nyt ihan oikein: ei se kilojen määrä, vaan se miten niitä nostaa.