Pari vapaata

Istun kotona ja koiramme Voitto nukkuu lämpöisenä keränä sylissäni. Voitto-parka kastroitiin eilen. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja lääkepöhnä helpotti iltaa kohden. Nyt tyyppi joutuu elelemään pari viikkoa lampunvarjostin päässä, mutta sitten homma on ohi. Otin itselleni loppuviikon vapaata Voiton leikkauksen takia ja sattumalta viime viikolla Espanjasta kotiin palanneella miehelläkin oli eilinen päivä vapaa. Pakkasimme eväät reppuun, jätimme Voiton tutun eläinlääkärin hyväksi todettuun hoitoon ja lähdimme Portimon polut -verkostoon kuuluvalle parin kilometrin patikointireitille etsimään geokätköjä. 

Geokätköily on siitä kiva harrastus, että tulee löydettyä sellaisia paikkoja, joihin ei olisi tullut mentyä muuten. Esimerkiksi tällä kertaa löysin geocaching.comin karttaa selailemalla Haminasta Portimon poluille tehdyn Geokoiran kierros -nimisen kätkösarjan, joka oli juuri sopivan pituinen kierrettäväksi sillä aikaa, kun odottaisimme Voiton leikkauksen päättymistä. Pidän kansallispuistoista, jotka usein vievät erittäin kauniiden maisemien äärelle ja joiden laavuissa on aina nuotiopuita, mutta pidän myös juuri tällaisista sattumalta löydetyistä luontopoluista, jotka usein ovat kapenevien hiekkateiden varrella sijaitsevia pienten yhdistyksen ylläpitämiä reittejä eikä poluilla kohtaa samaan aikaan muita retkeilijöitä. Toki arkinen torstai olisi ollut varmasti hiljainen kansallispuistossakin. Ja se juuri eilen erityisen ihanalta tuntui, että oli torstai ja me istumme keskellä päivää nuotion ääressä laavulla!

Reissun jälkeen haimme väsyneen koiran eläinlääkäristä kotiin ja tämä päivä on mennyt tekemättä ei mitään. Tötteröpäinen koira on mainio syy olla ihan vain kotona, lukea kirjaa ja katsoa Netflixistä ihana, ihana Midnight in Paris.