Oh those red lips

Katsoin eilisiltana Rocky Horror Picture Show:n uuden version. Ystäväni tutustutti minut lukio aikoina alkuperäiseen leffaan ja olen ollut fani siitä lähtien. Jopa siinä määrin, että kun Joensuussa tarjoutui mahdollisuus mennä näytökseen, jossa popcornien ja vessapaperin heittely oli sallittu, menin kaveriporukkani mukana asianmukaisesti pukeutuneena näytökseen ja tanssin Time Warppia.

Uusi versio oli kai ihan hyvä. Tietysti olin pettynyt. Mutta tarkoituksena ei luultavasti ollutkaan saada aikaan samanveroinen spektaakkeli vaan tehdä kunniaan alkuperäiselle, missä leffa onnistui hyvin. Pidin alun elokuva teatteri kohtauksesta ja Adam Lambertista Eddienä ja tietenkin Laverne Coxista. Kaipaamaan ja ihmettelemään jäin Rockyn housujen suurta kangas määrää ja sitä mihin suosikkieni Riffraffin ja Magentan käsiliikkeet ja epäsovinnainen sisarus koskettelu jäivät. Olin joka tapauksessa tyytyväinen.

Sitten aloin kaivaa esiin punaista huulipunaa, jota minun on ihan pakko laittaa joka kerta kun olen elokuvan katsonut. Enkä löytänyt sitä mistään. Olin tietenkin jättänyt joka ikisen punaisen sävyn kotiin ja ottanut loma reissulle mukaan vain kesäisiä nudeja ja pinkkejä. Siispä kun sade lakkaa lampsin entisen kotipitäjäni ainoaan kauppaan, jossa on edes jonkinlainen valikoima meikkejä: tokmannille. Itku tulee, muttei tässä autottomana henkilönä viitsi lähteä asioikseen ostamaan naapuri pitäjästä bussilla yhtä huulipuikkoa.

Jospa siis saisin himoni tyydytettyä, jotta voisin sitten tänä viikonloppuna koittavien iskelmä juhlien aikaan pyörähdellä torilla keski-ikäisen tanssi kansan keskuudessa huulet punattuna.

Punaisessa huulipunassa on minulle jotain melkein pyhää. Se on aina ollut jotenkin merkki, itsevarmuudesta, seksikkyydestä ja vahvuudesta. Nimenomaan minulle tulee punaista huulipunaa käyttäessäni olo, että olen kaunis, vahva ja naisellinen. Vaikken näitä ominaisuuksia oikeastaan sen kummemmin haekaan. Punainen huulipuna samoin kuin Rocky Horror sanoo, paskat muista minä olen tässä. Ja sellaista asennetta pitäisi olla niin minun kuin kenenkä tahansa elämässä enemmän.

–  Satu