Kuusamo / osa 2
Heinäkuun lopulla meillä oli 2. hääpäivä. Olimme päättäneet juhlia sitä kuitenkin vasta elokuun alussa kun molemmilla oli lomaa. Sovimme jo kauan ennen 1. hääpäivää, että vuorovuosin suunnittelemme miten juhlimme. Viime vuonna minä järkkäsin yllätyksenä meille mm. keilauksen, kylpyläpäivän, syöminkiä ja juominkia ja yön Hotelli Katajanokassa, eli hotelliksi muutetussa vankilassa.
Tänä vuonna oli mieheni vuoro järjestää. Olin saanut käskyn pakata 3-4 päiväksi vaatetta, mukaanlukien yksi hieman hienompi asukokonaisuus. Heräsimme hurjan aikaisin ja lähdimme ajamaan ensin Haminaan, kotitalooni äitini luo. Mies haki sieltä avaimet ja kovasti jo vihjasi että jäämme Haminan mökille mutta on myös päiväksi jotakin sovittua tekemistä. Mies esitti hurjan kiireistä ja kaahaillessa kohti mökkiä kirosi ja tekikin u-käännöksen. Sitten mieheni näyttikin yllätyksekseni toisia avaimia joissa luki Kitkanranta. Käänsimmekin siis autonnokan kohti Kuusamoa. Edessämme oli melkein kokonainen viikko rauhaa, aurinkoa ja yhdessäoloa (onneksi siellä on pyykkikone!).
Ensimmäistä kertaa olin Kuusamossa kaksi kertaa kesän ja jopa vuoden aikana. En ole siis kertaakaan ollut siellä muuten kuin kesällä. Lumikinoksinen Kuusamo olisi varmasti kaunis, mutta en välitä lainkaan talviurheilusta eikä siten innosta talvella sinne edes lähteä.
Kesäkuussa kun olimme porukalla mökillä vesi oli +10C, nyt kesä oli lämmittänyt veden jo +22C. Enää ei tarvinnut kiroilla veteen mennessään! Harmi vain pelkään niitä kaloja (no haukia lähinnä), muutoin olisin siellä viihtynyt enemmänkin..
Tällä reissulla emme tehneet lainkaan vaelluksia, vaan rentouduimme mökillä kalastaen ja laiturilla aurinkoa ottaen. Eipä niillä helteillä paljoa olisi jaksanutkaan muuta tehdä. Kerran loppulomasta kävin kuitenkin aamusta pyöräilemässä. En itseasiassa olekaan pyöräillyt vuosiin! Viimeksi lukioaikoina 2008(?). Pari vuotta sitten kävin pienen kauppareissun töissä polkemassa, hävettääkin myöntää että silloin vaistonomaisesti tapailin vilkkua ohjaustangosta..Pieni pyöräilykärpänen minuun nyt iski ja olen hieman katsellut fillareita jos vaikka saisi tässä syksyllä jonkun konkelin ostettua.
Parasta hääpäivänviettolomallamme oli ilta-aurinko laiturilla, mieltä rauhoittavat kauniit maisemat, skumppalasi kädessä ja rakkain viekussa naurattamassa<3
Leikittiin hieman myös häistämme muistoksi jääneillä photo propseilla.
Kesäkuussa meistä tuntui ettei pimeää tullut lainkaan. Nyt yöllä oli jo pilkkopimeää! Kerran mieheni halusi uimaan myöhään. Itse uskaltauduin vain laiturille, vesi oli niin pelottavan mustaa.
Reissulla opettelin virvelöimään, olihan mieheni ostanut minulle oman virvelin. Ja mikäs siinä oli veneestä heitellessä ja vetouistellessa kun oli lämmintä ja laineet liplatti vierellä. Kalastaminen oli itseasiassa yllättävän jännittävää! Tällä kertaa kun oikeesti saimmekin ihan hyvin fisuja. Harmi vain että niiden valmistustaidot ovat vielä hieman ruosteessa kun suolattiin hauki niin kovin ettei sitä pystynyt edes syömään.
SV
Tää on minusta hauska! Ovistoppari-pöllö mökiltä.
Tulihan niitä poroja mökillekin asti.
Minulla on ollut tarkoitus päästä piipahtamaan meno- tai tulomatkalla Hiljaisella Kansalla jo useampana vuonna, mutta aina on mukamas ollut kiire tai paikka on vaan mennyt ohi. Nyt sain ne muutamat kuvat napsastua! Tämä olikin aika jännä kokemus joskus 7 maissa aamukasteessa, kun muita ei ollut paikalla.
Molemmat kesän Kuusamo-reissut olivat jokseenkin erilaisia, kuitenkin molemmissa saivat todellakin hermot levätä. Olipa muutes ihanaa kun pari työkaveria huomautti loman jälkeen että olen saanut väriä. Siis minä, joka en mielestäni koskaan rusketu! jes(: Saas muuten nähdä, mitä ensi vuonna mieheni päänmenoksi meidän hääpäivälle keksin!