Asiaa luonnonkosmetiikasta + pakkauksista
Eilen katsoin MOTin Ihmeaineesta saasteeksi muovista kertovan dokkarin ykköseltä ja tulin havahtuneeksi miten paljon muovia on elämässämme. Itseäni eniten kiinnosti mitä niistä muoveista liukenee tuotteeseen varsinkin kun ajatellaan aktiiviisina käyviä tuotteita kuten hunajaa tai kasvorasvaa. Kieltämättä en voinut olla miettimättä sitä että kasvoveteni (Josh Rosebrook) lilluu muovipullossa, millaisia yhdistelmiä se sisältääkään jos kerran siitä muovista liukuu veteen muovia ja suihkutanko naamaani muovia? Viikko sitten luin smallbitsoflovelinessin palstalta samasta aiheesta, kuinka paljon luonnonkosmetiikkaa pakataan muoveihin ja muihin ongelmallisiin yhdistelmiin ja miten tätä sitten kierrätetään. Muovin kierrätys on sinällänsä hyvin helppoa mutta sen polttamisesta syntyy paljon hiilidioksidikaasuja ilmakehään. Tänä vuonna päätin kierrättää enemmän. Nyt kun olen kuukauden kierrättänyt olen huomannut miten paljon ostan muovia talouteeni ja tänään makasin sängyssä hiljaa heräillen, miettien miten vähennän tätä muovin ostamista. #lessplastic
Murto-osa purnukkamerestäni. Tämä on mielestäni aika karu kuva siitä miten paljon luonnonkosmetiikassa/luontoystävällisissä tuotteissa on muovia. Tämä myös mielestäni kielii ettei ole ajateltu loppuunsaakka tuotekehittelyä. Esim. tiedän että Marius Fabre myy myös pesuhiutaleita paperipakkauksessa (näitä ostan tästä lähin) mutta ohjeistuksessa tulee ilmi iso kompastuskivi ajatellen kuluttajia (jotka vaativat helppoutta): hiutaleita 1dl pitää liottaa väh 1l kuumassa vedessä ja purkkia pitää ravistella. Itselläni on tähän mennessä jäänyt ostamatta tuote koska en tiedä missä sitä liottaisi ja ravistelisi. Pitää etsiä joku mittapurkki. Tällaisia tuotteita pidän aina jotenkin puoliksi viimeisteltyinä, tuote luo aivan uuden markkinaraon mitä ei hyödynnetä esim metallinen mittakauha, purkki jossa asiakas voi tehdä pesuainetta = more money. Sitten on myös sellaisia kompastuskiviä mitä valtio tekee esim. kieltää täyttöpullot Ruohonjuuressa, ei ne täyttöpakkaukset ilahduta kun ne on taas kerran siinä muovissa kun tarkoitus on vähentää sitä muovin käyttöä.
Helmikuun haasteeksi otan löytää yhtä kovatasoisia tuotteita kuin mitä kuvassa mutta ympäristöystävällisimmissä purnukoissa esim. lasissa tai paperissa ja myös löytää vaihtoehtoisia tuotteita ruoan suhteen jotka ei ole kääritty muoviin. Tämä tarkoittaa varmaan sitä että halli rikastuu. Ja kehitän myös roskien lajittelua parempaan suuntaan. Tällä hetkellä keittiössä on lajittelupiste mutta muut talouden roskikset palvelevat sekajäteroskiksina jonka voisi kierrättää paremminkin. Harmi kun ei ole sellaisia oma kolo jokaisella roskiksia vielä, pitää varmaan kehittää itse.