Kuusen latvaan pääsee kahdella tavalla; joko kiipeämällä tai istumalla kävyn päälle…

Valitsin itse tuon kiipeämisen.

Loppujen lopuksihan kaikki on kiinni omista valinnoista. Valintoja on suhteellisen helppo tehdä verrattuna tehdyissä päätöksissä (eli valinnoissa) pysymiseen. Aina löytyy (teko- tai seko)syy, jonka varjolla pääsee luistamaan ja huijaamaan, lähinnä itseään. Mikä sitten auttaa pysymään tehdyissä päätöksissä?

Minulle se on ollut motivaatiota ylläpitävät pienet edistysaskeleet, joita tulee eteen usein ihan huomaamatta. Alla muutamia onnistumisia ja motivaatiotärppejä viimeiseltä viideltä kuukaudelta (ovat suurin piirtein aikajärjestyksessä):

…vuosi sitten jo ostaessa napakka (eli pieni) treenipaita menee kiroilematta päälle ja näyttää hyvältä!

…näkee salin peilissä häivähdyksen lihaksesta käsivarressa

..osaa koota itselleen suunnilleen järkevän saliohjelman, ja on jopa niin fiksu, että pyytää siitä asiantuntijan mielipiteen

…rohkenee menemään (painostuksen alla tosin) ohjatulle liikunta(jumppa)tunnille ja yllätyksekseen nauttii siitä

…kokeilee ja löytää uusia tapoja liikkua

…kestää hooverissa puolet pidempään kuin ennen

…ei enää kammoksu ajatusta hiihtämisestä

…pääsee joogassa sellaiseen asanaan, joka vielä neljä viikkoa sitten(kun aloitti joogan) tuntui täysin mahdottomalta

…aamulla salilla huomaa näyttävänsä yllättävän näpäkältä hihattomatta topissa

..on valmis heräämään aamulla klo 5.10, että kerkee käymään jumpalla ennen töitä

 

Kyllä se vaan niin on, että jos ministeri Stubbilta liikenee aikaa harrastaa liikuntaa tunti päivässä (luin tämän ehkä jostain menaisetannakodinkuvalehdestä viime syksynä), niin kyllä se pitää löytyä tällaiselta tavalliselta talliaiseltakin!