Olin Charles De Gaullen lentokentällä jo ennen kymmentä ja lentokentältä suuntasin RER B- junalla Pariisin keskustaan. Edelliseltä kerralta muistin, että nopeiten junalipun saa ostettua terminaalin ulkopuolella olevasta turistipisteestä. Niin tein myös tälläkin kertaa ja vältin kymmenien metrien jonot automaatteihin juna-aseman luona. 

Jäin junasta Les Halles- asemalla ja suunnistin melkein ulkomuistista Louvreen. Louvren ulkopuolella kiermurtelevat jonot saivat suunnitelmani taas muuttumaan, ja ulkopuolella oleva turisteja opastava nainen kertoi jonojen olleen aamulla hieman lyhemmät. No se tieto ei nyt auttanut. Louvre jäi siis tälläkin kertaa näkemättä. Olisin voinut käydä hakemassa liput jostakin toisesta lipunmyyntipisteestä, mutta ajatus täpötäydestä museosta ja minusta cabin-laukkuineni sai melkein kylmät väreet aikaan. 

Päivä Pariisissa meni siis kierrellen nähtävyyksiä ulkopäin ja nauttien Pariisin tunnelmasta. Tosin jostain syystä minulla on aina (eli niillä kahdella kerralla kun olen siellä käynyt) todella pelokas fiilis. Tälläkin kerralla lukkosillalla eräs ”gypsy” varasti turistilta ilmeisesti lompakon, jonka katutaiteilija huomasi. Viime kerralla Eiffel-tornin vieressä Antin selässä oleva reppu meinattiin viiltää auki, mutta onneksi sain käden väliin. Lisäksi kaikenlaiset kaupustelijat, kerjäläiset ja allekirjoituksen vaatijat laimentavat tämän rakkauden kaupungin tunnelmaa melkoisesti. 

Kun Louvre peruuntui, ajattelin vierailevani sitten Musee d’Orsayssä. Kävellessäni kohti museota useampi poliisiauto ajaa kohti museon lähellä olevaa puistoa. Kun pääsen museon kohdalle, poliisit kehottavat meitä ranskaksi kääntymään takaisin ja osa lähtee juosten pakoon. Todennäköisesti pommiuhka. Pommiuhka kohdistui ilmeisesti myös jenkkien konsulaattiin, sillä raskaastiaseistetut miehet vartioivat kyseistä rakennusta joka nurkalla. Pysähdyin ottamaan kuvaa kadun toisella puolella olevista rakennuksista, mutta poliisi tuli juosten sanomaan, ettei tähän saa pysähtyä. Lisäksi useimpiin rakennuksiin sisään päästäkseen oli laukut (myös se cabin-laukku) avattava. 

Pariisi taisi olla nyt minun osaltani tässä. Järkyttävät määrät turisteja, taskuvarkaat ja poliisien läsnäolo himmentävät Pariisin loistoa. Olen vieraillut kuitenkin melko monessa suurkaupungissa, ja jopa Lontoossa juuri ennen olympialaisia, enkä missään ole tuntenut oloani näin turvattomaksi kuin Pariisissa. Pommiuhka ei kuitenkaan pelota, sillä isku nyt voi sattua missä tahansa. Mutta sitä en kiellä, ettei Pariisi olisi kaunis kaupunki <3

xx