Cebu-sekoilua
- Oltiin sitten buukattu Cebu-citystä majapaikka jostain laitakaupungilta autokauppojen ja haisevien katuojien luota. Itse guest house oli mukava ja edulliseen hintaansa nähden hyvä ja turvallisen oloinen paikka, mutta lähiympäristö tarjosi melkoisen kokemuksen. Tuli nähtyä vähän asioiden kääntöpuolia.
- Kun lähdettiin etsimään ruokaa lennon jälkeen, onnistuttiin kävelemään juuri väärään suuntaan. Liikenne oli jatkuva, katu pöllysi, aurinko paahtoi, tienpientareet olivat täynnä roskia ja tuntui, että vähintään joka toinen vastaantulija huuteli jotain tai tuijotti meitä. Yhtäkkiä lapsijoukko piiritti meidät ja kerjäsi rahaa kovaan ääneen. Lopulta pakenimme lapsia läheiseen kauppaan. Aloin ymmärtää, miksi meitä oli useampaan kertaan kehoitettu pitämään hyvää huolta tavaroistamme, sillä paikka ei millään tavalla tuntunut kovin turvalliselta.
- Emme löytäneet mitään järkevää ruokapaikkaa, joten poikkesimme marketin kautta ja söimme lounaaksi kasan paahtoleipää, tonnikalaa ja pikanuudeleita. Olimme niin hämillämme kaikesta, että hengailimme lähes koko päivän guest housella kirjoja lukien ja nettiä selaillen. Illalla lähdimme onneksi kävelylle, löysimme oikein mukavan kalaravintolan ja selvisimme hasardeista kadunylityksistä hengissä. Melkosta touhua ylittää nelikaistaista tietä, jossa kulkee lähes taukoamatta autoja ja mopoja molempiin suuntiin eikä mistään liikennevaloista tai suojateistä ole tietoakaan!
- Meidän piti olla Cebu-cityssä kaksi yötä, mutta yksi kuuma ja meluisa yö sai riittää. Aamulla väsytti vain vähän enemmän kuin illalla… Jouduimme maksamaan toisenkin yön, koska olimme sen jo varanneet, mutta onneksi hinta oli vain reilu 5 euroa per pää yöltä. Hyppäsimme taksiin, otimme keskustasta bussin ja suuntasimme kohti rannikkoa. Viimeinen etappi taittui moottoripyöräriksan kyydissä kuoppaisella tiellä. Siinä sai varoa päätään ja polviaan, mutta raitis ilma ja tuuli tuntui hyvältä kaiken kaupunkielämän jälkeen.
- Niinpä lopulta saavuimme tänään iltapäivästä oikeaan paratiisiin! Merta, oma mökki, ihana henkilökunta ja kaksi koiraa siliteltävänä. Tässä paikassa voi olla se huono puoli, ettei täältä halua lähteä pois! 🙂 Ehkä lähipäivinä saan aikaiseksi ottaa teille kuvia tästä paikasta…