Väsymystä ja iloa
Reissaaminenkin rasittaa. Alkupuoliskon aikataulu on ollut aika tiukka: pari päivää siellä, pari täällä ja taas matka jatkuu. Toisaalta ainakaan Singaporessa tai Kuala Lumpurissa ei olisi halunnutkaan olla kauempaa. Penangissa reilun 10 reissupäivän, flunssan ja muutaman huonosti nukutun yön jälkeen iski väsymys. Busseissa ja muissa kulkuneuvoissa on tullut istuttua vajaa 20 tuntia plus siihen päälle vielä lennot. Öitä on vietetty neljässä eri paikassa. Koko ajan on ympärillä jotain uutta ja jännää, joten ei ole ihmekään, jos vähän alkaa väsymys painaa.
Nyt kuitenkin, vielä vähän lisää reissaneena ja Langkawin biitsiparatiisiin saapuneena alkaa taas hymyilyttää. Flunssa hellittää ja viime yönä tuli pitkästä aikaa nukuttua hyvin. Tässä muutamia positiivisia juttuja viime päiviltä:
- Penangilla oli aivan mahtava tyyppi, jonka homestayssa yövyimme. Meidät toivotettiin tervetulleiksi sanoin: ”Welcome home!”
- Päästiin vihdoin rannalle ja uimaan!
- Aloitin reissun ekan romaanin. Lukeminen on ihanaa!
- Pimeä, tyhjä ja pitkä ranta oli ihana kävellä – ja vähän tanssahdellaan rantabaarista kantautuvan musiikin tahdissa.
- Päästiin Langkawille sujuvasti eikä lautalla tullut ollenkaan paha olo, kuten etukäteen pelkäsin.
- Törmättiin suomalaisiin ja saatiin yhdessä halvempi taksimatka hotellille. Busseja ei tällä saarella kulkenut.
- Kuumuuteen alkaa jo tottua ja on helpompi hengittää.
- Käytiin kiertoajelulla lähialueen saarilla ja uimassa saaressa olevassa järvessä. Luonto on täällä uskomattoman kaunista, meri sininen ja puut vihreitä.
- Night marketissa oli aivan mahtavia makuelämyksiä, kun maisteltiin vähän sitä ja tätä eri kojuista.
- Joni on selvinnyt hengissä hieman liian tulisista ruokavalinnoistaan. Kaikkihan syödään mitä tilataan 😀
Näihin tunnelmiin ja tähän jättimäiseen kuvaan on hyvä lopettaa. Rakkaita terveisiä sinne, eniten kaipaan kaikkia teitä ihmisiä täällä ollessani!