Kolme päivää Kualaavassa Lumpurissa on takana. Mitä näimme, koimme ja teimme?

• Ensimmäisenä aamuna suuntasimme sandwich-aamiaisen jälkeen kohti Petronas Towerseja. Lippuja huipulle oli jäljellä vain illaksi, joten menimme ostoskeskuksiin pyörimään, koska halusin uudet bikinit. Jostain syystä emme kuitenkaan löytäneet bikinejä kuin yhdestä kaupasta. Nekään eivät olleet makuuni, joten pitkä etsintä ei tuottanut tulosta. Untuvatakkeja näimme kyllä, mutta en ymmärrä ollenkaan, kuka niitä täällä tarvitsee!

• Kävelimme, ihmettelimme ja söimme lounasta. Riisi, nuudelit ja kana alkavat tulla tutuiksi. Joni tosin tilasi pasta bolognaisea ja kanaa (samassa annoksessa), mitä toki paheksun syvästi. Tai oli se ainakin huvittavaa.

• Vietimme lepohetken hotellilla, pesimme vähän pyykkiä ja suuntasimme Petronas Toweriin 380 metriin ihastelemaan kaupunkia. Näköalat olivat toki hienot, mutta sisäänpääsy oli kyllä todella kallis, noin 16 euroa opiskelijalta.
• 

• Koska oli aika juhlia uutta vuotta, siirryimme ruokailun jälkeen irkkupubiin juomaan skumppaa (paikallisista mestoista sitä ei saa). Ei ole skumppa täällä halpaa ei, mutta vuosi vaihtuu melko harvoin. Keskiyön aikaan olimme Petronas Towersien luona hämmästelemässä tungosta, torvia puhaltavia pikkupoikia, vilkkuvia valoja ja upeaa ilotulitusta. Tunnelma oli varsin ainutlaatuinen.

• Suuntasimme puolen yön jälkeen nukkumaan, joten seuraava aamu valkeni hyvissä tunnelmissa. Eipä ollut kiire minnekään, joten loikoilimme pitkään ja söimme lounaan aamiaiseksi. Sää oli aurinkoinen, mikä tarkoitti myös reissun toistaiseksi kuuminta päivää. Kävelimme (tai toisinaan matelimme läkähtyneinä) suuressa puistossa ja Chinatownissa.

• Söimme todella hyvän aterian eräässä foodcourtissa: vastapuristettua ananasmehua, paistettuja munia, paistettua nuudeli-kanawokkia, vesimelonia ja sorbetin tyylistä sitruuna ice flossia. Tämä maksoi yhdeltä hengeltä noin 4,5 euroa. Tähän voisi vaikka tottua!

• Shoppailtiin hauskoja aladdin-housuja ja siirryttiin hotelille suunnittelemaan jatkoa tälle reissulle. 3.1. suuntaamme pohjoiseen, Cameron Highlandsille eli kylään yli 1000 metrin korkeuteen. Ajattelimme viipyä siellä pari yötä, mutta päätimme jättää hotellin hankittavaksi vasta paikan päällä. Lisää jännitystä ja uusia kokemuksia tähän reissuun!

• Kolmantena aamuna (kello oli tosin jo 11) otimme junan kohti Batu Caveseja. Siellä oli paljon portaita kiivettäväksi, mutta tällainen vähän porraskammoinenkin selvisi hengissä. Hienoja tippukiviluolia ja temppeleitä ihastellessa kului reilu tunti. Tuli sellainen olo, että pitäisi opiskella lisää tästä maailmasta ja eri kulttuureista.

• Tulimme takaisin keskustaan ja kävelimme iltapäivällä ympäri kaupunkia, mm. Little Indiassa. Himoitsin ihania värikkäitä intialaisia mekkoja, voisi suomalaiset ottaa vähän mallia niistä! Reippailun jälkeen testattiin hotellin katolla oleva pieni uima-allas, koska tarvitsimme ensiapua uimarantojen kaipuuseen.

• Illalla käveltiin (taas) kaupungin kaaottisen liikenteen seassa, löydettiin vihdoin mulle uudet bikinit ja syötiin aivan törkeän hyvät pöperöt. Paikallinen currykastike on mielettömän hyvää. Siihen kun saisi reseptin! 

• Näin viimeisenä iltana on pakko sanoa, että on mukava päästä tästä kaupungista pois. Mun makuun täällä on liian meluista, likaista ja vilkasta. Tuskin tulen uudestaan, vaikka toki joitain hienojakin juttuja on täällä nähty ja kaupungin sekavuuteenkiin on jo vähän tottunut.

• Ensimmäinen viikko reissua takana ja vielä vajaa neljä edessä. Kotipuolestakin tuli aamulla niin ihania uutisia, että hymyyn löytyy monta syytä:)

• Tämä päivä oli kuin TV-sarjassa Amazing Race, eli koimme pienen seikkailun. Aamulla kaikki alkoi hyvin, aloitimme päivän etapin Singapore-> Kuala Lumpur kello 6.45. Otimme metron ja suuntasimme Woodlandsiin, jossa juna-asema sijaitsee.

• Hieman yllättäen metroasema ja juna-asema eivät olleetkaan sama paikka, ja meillä oli enää reilu puoli tuntia aikaa löytää tiemme metroasemalta juna-asemalle. Yritimme taksijonoa, mutta takseja ei näkynyt. Riensimme bussilaitureille ja onnistuimme selvittämään oikean bussin. 

• Bussimatka oli kuitenkin liian pitkä ja missasimme 8.30 aamujunan. Olipas hienoa, että ostimme liput kyseiseen junaan jo kuukausi sitten! Viimeistely ei mennyt ihan nappiin…

• Koska seuraava juna lähti vasta 16.00, päätimme lähteä ylittämään rajaa Malesiaan paikallisliikenteellä ja etsiä jatkoyhteyttä Kuala Lumpuriin Malesian puolelta Johr Bahrusta. Niinpä suuntasimme toiselle metroasemalle, josta lähti bussi rajan yli.

• Seurasi jonottamista. Ensin bussiin, sitten passintarkastukseen, takaisin bussiin, uuteen passintarkastukseen. Kesti 2,5 tuntia ylittää raja, koska ihmisiä kuhisi kuin muurahaisia. Tämän takia on ihana asua Suomessa: missään ei riitä näin paljon ihmisiä jonoon!

• Pääsimme lopulta Johr Bahruun, saimme murkinaa naamaan ja hyppäsimme kello 13.30 bussiin kohti Kuala Lumpuria. Bussi oli mukava ja ilmastoitu, joten nukahdimme molemmat matkan aikana. Noin viiden tunnin istumisen jälkeen olimme perillä!

• Sitten piti enää löytää hotelli. Se ei ollutkaan ihan helppo nakki, koska tiet täällä ovat ihan kaoottisia. Pyörimme ihan sekaisin kaiken hälinän keskellä, vaikka kävelymatkan hotellille piti olla alle kilometri. Onneksi paikalliset tulivat tarjoamaan apuaan ja vihdoin, 13 tunnin seikkailun jälkeen, löysimme hotellimme. Huone on varsin mukava, pientä luksusta meille näin vuoden vaihteen kunniaksi!

• Jostain syystä en saa kappaleenvaihtoja toimimaan ilman noita pallukoita. Koettakaa kestää. Kuviakaan ei ole, kun ei oltu tänään ihan hehkeimillämme. No, tästä opittiin taas jotain, toivottavasti. Eipä me muuta menetetty kuin vähän rahaa, hermoja ei niinkään.