Kun tajusin olevani lihava

thisok.jpg

Arvatkaapa, mistä huomasin että nyt on aika muutokselle?

Ei se ollut vaaka, mikä näyttää hirveitä lukemia (ja tutustutti minut ihan uusin numeroihin kesän jälkeen) vaan se olo! Maha oli valtavan kokoinen ja koko kroppa turvonnut ja jopa syöminen ei enää maistunut samalla tavalla hyvältä. Sitä oloa, että on koko ajan täysi, söi tai ei, on hankala kuvailla jos ei ole sitä kokenut.

Huonon ja turvonneen olon lisäksi olen valmis hyvästelemään seuraavat lihavuuden mukanaan tuomat ilmiöt:

  • Sovituskopissa kuolee ahdistukseen, kun mikään rätti ei vaan sovi, saatikka näytä hyvältä. (kiitos, kirkas valaistus)
  • Niin isojen housujen osto, että ne on tarkoitettu 180 senttisille (itse olen pätkä)
  • Julkisesti ei kehtaa katsoa herkkuja päinkään (salaa sitten kyllä maistuu)
  • Uimarannat ovat kaunis muisto teini-iästä (hävetti se silloinkin)
  • Ylenmääräisen hikoilun (kun muiden mielestä on nätti kesäpäivä)
  • Vaatekaapin sisältö pienenee kerran päivässä (kohta minulla ei ole muita vaatteita kuin sitkunmäoonlaiha – vaatteet)
  • Ylenpalttinen v*****s
  • Miesten mielestä olen todennäköisesti raskaana (tai vain lihava)
  • Jatkuvan valituksen läskeistä (sehän se auttaakin)

Niin että kiitos ja hyvästi yllämainitut!

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *