CC ja tekijänoikeus

Kaupan ala on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Osalle se on tietoinen ohikulkumatka, jonka aikana tienataan ensimmäisiä omia säästöjä ja haetaan kokemusta työelämästä esimerkiksi opiskelujen rinnalla. Osalle taas kaupan ala voi olla se unelmien työpaikka ja ala, jolla haluaa joko edetä mahdollisimman korkeaan asemaan tai sitten viihtyy rivityöntekijänä koko työuransa ajan. Kaupan alaan on kuitenkin jostain syystä pinttynyt maine ”helposta alasta, jonne kuka tahansa pääsee töihin”. Osittain tämä käsityn luultavasti juontaa juurensa juuri siitä ajatuksesta, että kaupan ala on monen nuoren ensimmäinen työpaikka ja myyjän tehtävään ei vaadita erillistä koulutusta. Vaikka koulutusta ei edellytetä, vaatii myyjänä toimiminen kuitenkin monia muita ominaisuuksia.

Kuva: "Clippers demonstration" by jepoirrier is licensed under CC BY-SA 2.0.

Kuva: ”Clippers demonstration” by jepoirrier is licensed under CC BY-SA 2.0.

Ominaisuuksista, joita hyvällä myyjällä tulisi olla, tärkeimpänä on asiakaspalveluhenkisyys. Jokainen myyjä edustaa yritystään omalla toiminnallaan, joten aito halu auttaa asiakasta välittää kuvaa, että asiakkaita halutaan aidosti palvella ja täyttää heidän toiveensa. Hyvä asiakaspalvelu parhaassa tapauksessa tuottaa yritykselle myös lisämyyntiä, jos myyjä esimerkiksi osaa suositella loppuneen tuotteen tilalle korvaavaa tuotetta tai salaatin ostajalle käyttöyhteystuotteiksi salaatinkastiketta ja pinjansiemeniä. Myyjällä tulee olla myös oikea asenne työntekoon ja hänen tulee tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tulee olla nöyrä, tehokas ja aikaansaava. Saa olla myös kunnianhimoa ja ylpeä oman työnsä jäljestä. Hyvä myyjä viihtyy ihmisten kanssa, on ulospäinsuuntautunut ja positiivinen. Tulee olla reipas, huolellinen, omata paineensietokykyä sekä kykyä työskennellä tiimissä. On myös tärkeää sekä antaa, että vastaanottaa rakentavaa palautetta. Työ on paikoitellen hyvinkin hektistä ja nopeatempoista, joten rauhallisuudesta on myös hyötyä. Yleiskunnon tulee olla hyvä, sillä työ on paikoitellen hyvinkin fyysistä, joka tuleekin monelle yllätyksenä. Kiireen ei saa myöskään ottaa valtaa, vaan asiakkaat tulee pystyä palvelemaan kunnolla ajan kanssa myös kiireisissä tilanteissa. (Duunitori 2017.)

Kuva: "NEW @ Harrods! | 120919-1606-jikatu" by jikatu is licensed under CC BY-SA 2.0.

Kuva: ”NEW @ Harrods! | 120919-1606-jikatu” by jikatu is licensed under CC BY-SA 2.0.

Kaupan alan myyjän työ ei siis  ole jokaiselle sopiva ala, sillä vaadittavia ominaisuuksia on yllättävän paljon. Työskentelin itse myyjänä kahdessa eri ketjussa 13 vuotta ja vaihtuvuus alalla oli todella suurta. Osa viihtyi työssä vain kuukausia ja osa taas oli kerännyt kokemusta alalta jo vuosikymmeniä. Osa oli edennyt myyjästä esimiestehtäviin ja osa pysynyt rivimyyjänä koko uransa ajan. Kaupan ala antaa hyvät etenemismahdollisuudet edetä uralla korkeaankin asemaan, moni kaupan alan johtavissa tehtävissä toimiva onkin aikoinaan aloittanut uransa tavallisena rivimyyjänä tai kesäharjoittelijana. Oma eteneminen onkin osittain omasta asenteesta ja halusta kiinni ja omaa ammattitaitoa kehitettäväksi on tarjolla paljon yrityksen tarjoamia koulutuksia. Myyjän työ ei siis ole vain helppo työ, jonne kuka vain pääsee töihin. Eräs kouluttaja summasi kerran hyvin myyjän työn vaativuuden toteamalla: ”Myyjän työstä sanotaan, ettei se ole mitään rakettitiedettä. Ei niin. Rakettitiede on helppoa, koska siinä osataan ennustaa ja laskea mitä tapahtuu milloinkin ja mistä syystä. Mutta myyjän työssä ei koskaan voi täysin ennustaa, miten asiakas reagoi tilanteisiin ja tapahtumiin ja siinä onkin se suurin haaste myyjänä osata hoitaa tilanteet kunnialla loppuun.”

 

Lähteet:

Duunitori, 2017. Olisiko sinusta myyjäksi? Lidlin työntekijät kertovat: ”Tämä on yleisin harhaluulo kaupan alasta”. Saatavissa:  https://duunitori.fi/tyoelama/olisiko-sinusta-myyjaksi-lidl 

tyo-ja-raha raha tyo

Digitaalinen identiteetti ja GDPR

En ole muistaakseni koskaan aiemmin kuullut käsitettä digitaalinen identiteetti ennen tätä opintotehtävää. Minulla kestikin hetken aikaa ymmärtää täysin, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan ja mistä se koostuu. Kyse on siis erilaisten digitaalisten välineiden, sivustojen ja alustojen käyttäjistään keräämästä datasta, joista pystytään muodostamaan käyttäjäanalyyseja sekä profiileja. Siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi usein käyttämiäni sovelluksia, pankkitietojani, toimintaani sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa päivittäisiä verkkosivukäyntejäni.

Jos tarkastelen omaa viimeaikaista toimintaani sosiaalisessa mediassa, digitaalisen profiilini luulisi olevan melko hiljainen. Käytän säännöllisesti muutamaa sovellusta ja silloin tällöin etsin Googlesta esimerkiksi ruokareseptejä. Tiedostan kyllä, että syvällisemmällä tarkastelulla noita googlettamiani sivustoja ja niillä vierailuja on valtavasti enemmän kuin vain muutamat reseptisivustot. Erityisen kiinnostavaa olikin itseni googlettaminen, sillä en osannut yhtään arvioida, kuinka paljon minusta löytyy tietoa netistä.

Googlasin siis oman nimeni ja ensimmäisenä osumana löytyi LinkedIn-profiilini. Hieman alempaa hakutuloksissa löytyi ammattitutkinnosta valmistumisestani ilmoittava nimiluettelo. Muita tietoja en omaksi ihmetyksekseni Googlesta löytänyt itsestäni. Siitäkin olin yllättynyt, että Instagramin kuviani ei löytynyt yhtään Googlen kuvahakutuloksista, sillä se on sovellus, jossa olen aktiivisin kaikista sosiaalisen median kanavista. Jos mahdollista, pyrin useimmiten olemaan antamatta tietojani tai kirjautumatta useimpiin palveluihin  ja käytän sivustoja mielummin anonyyminä kuin rekisteröityneenä käyttäjänä. Vaikka perehdyn melko minimaalisesti sivustojen tietosuoja- ja sopimusehtoisin (noloa myöntää), koen silti olevani loppujen lopuksi melko kriittinen siitä, mille sovelluksille ja sivustoille tietojani luovutan.

En julkaise itsestäni nykypäivänä esimerkiksi Facebookissa mitään. Instagram on ainoa palvelu, johon teen silloin tällöin päivityksiä kuvien tai videon muodossa. Minulla on kyllä usein tapana merkitä päivityksiini esimerkiksi senhetkinen paikka ja ihmiset, joiden seurassa olen, joka antaa omanlaista dataa sosiaalisista ympyröistäni sekä ympäristöstäni. Kuvahaullakaan Googlesta ei löytynyt kuin LinkedIn-profiilini kansikuva sekä profiilikuvani. En ylläty siitä, että ensimmäisenä osumana vastaan tuli LinkedIn-profiilini ja kuvahaunkin tulokset olivat sieltä peräisin. Kuten aiemmin mainitsin, en ole perehtynyt kyseisen sovelluksen tietoturva- tai yksityisyysasetuksiin kovin perusteellisesti, joten mitään rajoituksia en ole sovellukseen asettanut. Tästä syystä kävinkin nyt tutkimassa LinkedInin tilinhallintajärjestelmiä, joista pystyin säätämään ja hallinnoimaan esimerkiksi yksityisyysasetuksiani. Kävin myös tarkastamassa Metan tietosuojatarkistussivun kautta Facebook- ja Instagram-tilieni tietosuoja-asetuksia ja muun muassa sitä, mihin sovelluksiin olen kirjautunut Facebook-tunnuksillani ja joita olen äskettäin käyttänyt. Tällaisia sovelluksia löytyi kolme ja poistinkin niistä kaikista tunnukseni samalla, sillä en käytä kyseisiä sovelluksia säännöllisesti. En ole kovin aktiivinen sosiaalisessa mediassa, joka varmasti osaltaan vaikuttaa siihen, miksi osumia minuun liittyen löytyi niin vähän. Jotain hyötyä siis myös digitaalisesta introverttiydestäkin on!

puheenaiheet opiskelu uutiset-ja-yhteiskunta vastuullisuus