Kuka minä olen?

Olen jo pitkään haaveillut oman blogin perustamisesta. Rakastan niiden lukemista ja toivon, että joku muu voisi arvostaa minun kokemuksiani. Kirjoitan tätä toistaiseksi anonyyminä. Voi olla, että se vielä muuttuu joku kaunis päivä.

Olen 31-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni, 6-vuotias poikani sekä meidän kaksi koiraa. Meidän perheemme on sekä uusperhe, että sateenkaariperhe. Olemme aloittaneet keväällä hoidot lapsettomuusklinikalla tavoitteena saada yhteinen lapsi. Tarkoituksena olisi, että minä olisin vauvan kantava osapuoli sillä minulle se tuntuu luontevammalta ja olen myös puolisoani selkeästi nuorempi. Minä hölmö kuvittelin, että raskaaksi tuleminen on aivan läpihuutojuttu sillä esikoiseni on onnellisena yllätyksenä saanut alkunsa. Hoitojen henkinen rankkuus on kuitenkin yllättänyt ja haluankin käsitellä tässä blogissa näitä tunteita. Haaveilin aikanaan, että esikoiseni saisi sisaruksen pienellä ikäerolla ja nyt pohdinkin saanko kokea surua tästä asiasta. Haaveilen myös kovasti siitä, että saan tällä kertaa odottaa lasta toisen aikuisen kanssa alusta loppuun. Koitan kuitenkin malttaa mieleni ja nauttia tästä matkasta ja näistä kokemuksista. Tiedän, että monet pariskunnat tai itsellisestä vanhemmuudesta haaveilevat joutuvat käymään valtavan paljon rankemman matkan. Minä olen kuitenkin yhden palleron jo saanut.

Toivon tottakai, että saan sitten tulevaisuudessa jakaa tänne myös raskauteeni liittyviä asioita ja meidän tavallista arkea. Ajatukseni on, että tämä on minulle lähinnä päiväkirja. Olisihan se tottakai myös hauskaa, jos joku eksyisi tätä lukemaan ja voisimme jakaa kokemuksia.