”Miten sä voit olla vielä sinkku?”

Muistan viime vuonna tähän aikaan vuodesta päättäneeni, että ensi jouluna mulla on poikaystävä. Mut hei ei se mitään, näin ollaan menty viimeiset 6 vuotta ja ihan kiva joulu oli silti, vaikka en saanutkaan sellasta The Holiday-leffan kaltaista romantiikkaa. Tuntuu et monet sinkut vaipuu sellaseen Bridget Jonesin kaltaiseen masennukseen. Hitot sellasesta. Mä ainakin harrastin tosi kivaa seksiä ennen joulua ja heti tuli parempi mieli.

Oon ollut sinkkuna todella monta vuotta ja pitkästä aikaa oon taas henkisesti valmis ajattelemaan koko parisuhde- konseptia. Jos saisin miljoonan joka kerta, kun multa on kysytty tää jokaisen sinkun lemppari kysymys ”Miten sä voit olla vielä sinkku?” niin oisin varmasti miljardööri. Tohon kysymykseen on oikeesti tosi vaikeeta vastata ja joka kerta se saa mussa aikaan sellasen syvän huokauksen, kun mietin et mitä voisin sanoa, kuulostamatta liian oudolta. Yleensä tota kysymystä seuraa kommentteja kuten: ”Sähän oot niin hyvännäkönen” tai ”Ai, sä taidatkin olla nirso mimmi”.

Oon niin väsynyt puolustelemaan sitä, että miksi mä olen vielä sinkku. Rehellisesti sanottuna, mä en vaan ole löytänyt vielä sellaista ihmistä, kenen kanssa haluan oikeesti jakaa elämäni. Mulle se seurustelu on oikeesti iso juttu, ei mikään hetken mielijohde. Toivon että se mies, kenen kanssa tulen seurustelemaan on se ns. ”viimeinen etappi”. Niin kauan kun tilanne on mikä on, niin aion nauttia tästä sinkkuelämästä täysin siemauksin eli harrastaa likasta seksiä (mutta hygieenisesti) ja paljon sekä nauttia siitä, että voin katsoa Netflixistä maratoonina jotain typerää sarjaa ilman kenenkään valitusta.

Pystyyks joku muukin samaistumaan tähän mun tekstiin?

Ihanaa uutta vuotta kaikille!