4 kuukautta ilman alkoholia

Olen ollut nyt neljä kuukautta ilman alkoholia. Kun ajattelen kaikkia niitä kertoja, jolloin vannoin lopettavani ja pyörsin päätökseni ensimmäisten illanistujaisten tai kaverin viini-iltakutsun jälkeen, tämä on tuntunut erilaiselta. On ollut helppoa. Aivan naurettavan helppoa. Ei ole tehnyt kertaakaan mieli alkoholia enkä ole kertaakaan haikaillut minkään alkoholijuoman perään. Tai edes kaivannut alkoholin tuottamaa tunnetta. Päin vastoin, pelkkä ajatus alkoholin juomisesta tuntuu jotenkin jopa inhottavalta. Päätös on tällä kertaa vahva ja olin siihen valmis.

Valehtelisin kuitenkin, jos väittäisin, että tämä on ihan pelkkää ruusuilla tanssimista. Alkoholin käytön lopetettuani olen joutunut kohtaamaan tunteita, joita en ole aiemmin tuntenut. Kun on ollut tylsää, olen hakenut viinipullon ja johan on tylsyys kaikonnut. Samoin yksinäisyys. Pahin on kuitenkin tainnut olla stressi. Alkoholi on ollut minulle väline rentoutumiseen ja työviikon nollaamiseen. Kesällä alkoi tuntua, että työstä ei olekaan niin helppo irrottautua. Työasiat pyöri jopa kesälomalla mielessä. Viinillä ne sai jotenkin taka-alalle. Huolet tuntuivat kevyemmiltä parin viinilasillisen jälkeen. Velat muuttuivat saataviksi, kuten laulussa todetaan.

Koska olen koko aikuisikäni käyttänyt alkoholia ”kohtuudella” ja joskus vähän vähemmän kohtuudella, tunteiden tunteminen koko kirjossaan ja niiden käsittely ovat minulle jotain ihan uutta. Ei silti ole käynyt mielessä turruttaa niitä jälleen. On vain kohdattava kurjaltakin tuntuvat tunteet ja kestettävä seuraukset.

Ei liene sattumaa, että sain viime perjantaina työpsykologin lausunnon, jonka mukaan minulla on vakava työuupumus. Se tuli vähän järkytyksenä. Olin ajatellut olevani korkeintaan hiukan uupunut. Sillä tavalla kevyesti. Mutta en missään tapauksessa vakavasti. Aiemmin olen lääkinnyt työstressiä viikonloppuviinillä, mutta nyt on opeteltava rakentavammat keinot. Ehkä myös jollain aikavälillä tehtävä isompia muutoksia elämään, kunhan ensin on saanut itsensä jälleen kuntoon.

Edelleen olen fiiliksissä siitä vapaudesta, minkä alkoholittomuus on tuonut. Tunnen itseni nyt paljon vahvemmaksi, vaikka olo on koko ajan väsynyt. Tämä on ollut elämäni paras päätös tähän saakka. Kukaan ei ole tainnut jälkikäteen harmitella, että tuli jätettyä väliin se viinipullo. Elämä tuntuu jopa näin uupumuksen syövereissä niin paljon paremmalta selvänä ja tietoisena siitä, että ei enää ikinä tarvitse pelätä seuraavan päivän olotiloja tai sitä, että huppelissa mokaa tai tekee jotain, mitä katuisi seuraavana päivänä.

hyvinvointi mieli hyva-olo
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *